Petronella käy rippikoulua muonatorpparin tyttärenä Pyhäniemen Ylöstalossa 1859. Vanhemmat muuttavat kauas itärajalle Rautjärvelle 10-vuotias pikkusisko Amanda mukanaan, Petronella jää Hollolaan ja menee palvelukseen Kutajoen Yrjölän Vihdetyn torppaan, jossa merkitään vielä saman vuoden puolella ripille päässeeksi ja siirretään aikuisten rippikirjaan.1861 Petronella on piikana Uskilan Koukkulan Rappulassa, 1862-65 Koukkulan Heikkilässä.1866 Untilan Pöysälän Kukonkoivun kestikievarissa.1867 Uskilan Isäntälässä, kuulutettu 5.11.1867 Uskilan Hannulan rengin, Asikkalasta lähtöisin olevan Abraham Juhonpojan kanssa. Petronella muuttaa myös piiaksi Hannulaan ja heidät vihitään.

Uskilan Hannulassa 1867 avioituneet piika Petronella ja renki Abraham siirtyvät seuraavana vuonna Uskilan Anttilaan (Hauhara) muonatorppariksi, esikoistytär Matildakin on jo ehtinyt kapaloihinsa. Parin vuoden päästä siirrytään saman kylän Mömmölään muonatorppariksi, ja siellä ollaankin kauan, aina 1884 asti, jolloin muuttaa Järventaan Kauppilan Puoliväliin itsellinen Abraham Juhonpoika Honkanen perheineen.

Kymmenen vuotta vierähtää, tytär Matilda Viinikan perheen kanssa muutetaan lähekkäin Kutajoen Hovilaan 1894. Nuoret kuitenkin yrittävät etsiä parempaa eloa pitäjän ulkopuolelta, Hausjärveltä, niin jättävät myös Honkaset Kutajoen siirtyäkseen itselliseksi kirkonkylään Pappilan pihoille. 1897 muutetaan vielä hieman, Pyhäniemen Kartanon Mikkola torppaan, jossa asutaan vielä vuosisadan vaihteessa (RK 1900 s. 1216), aikuisten kirjoihin merkitty poika, Juho Abrahamkin elelee vielä kotosalla. Abrahamin kerrotaan olleen nikkari, puuseppä.
 

Honkasen Matilda pääsee ripille 1885 Hatsinan Braskila-Perttulan piika, tyttö kauneimmillaan 17-kesäisenä. Seuraavana vuonna Pinnolasta tulee taloon "häjy" renki, Juho Kustaa Kauhavan Viinikasta ja silloin Hollolan tyttöä viedään: marraskuulla pidetään jo häitä. 

Juho Kustaa syntyy Kauhavan Ylikylän no. 20 Viinikan taloon tal.poika Matti Juhonpojan ja vaimonsa Sanna Liisa Salomonintytär Lahden esikoiseksi 29.9.1859.

Muistitieto kertoo, että äidistään orpotunut Juho lähti leski-isänsä kanssa nälkävuosina etelään uutta elämää etsimään. Rippikirjoista tähän retkeen ei suoraan vastausta saa, äidin kuoleman jälkeen tosin seuraava merkintä on kahdeksan vuoden päästä: Juho Kustaa muuttanut Hollolaan 1876. Isän kohdalla on merkintä kuulutuksesta uuteen avioon 1878 sekä salaperäinen "No 1072" joka ylivedetty sekä "396", ilmeisesti viittauksia johonkin muuhun asiakirjaan, joka voisi tuoda valaistusta tapahtumiin.

Virallisten Kauhavan ja Hollolan muuttoasiakirjojen mukaan 17-vuotias itsellinen, naimaton Juho Kustaa Matinpoika Viinikka muutti Kauhavan Ylikylän Viinikasta Hollolan Hatsinan Yli-Söyrinkilään rengiksi 1.4.1876. Parin vuoden päästä hän muuttaa Vihatun Eerolaan, jossa suorittaa rippikoulun alkajaisiksi rengin töiden ohella. Parin vuoden päästä ei palvelussuhdetta näytä muodostuvan ja 1880 Juho Kustaa kirjataankin löysäksi Vihatun kylään. Seuraavana vuonna taas onnistaa, ja Järventaan Kauppila saa pohjalaisen rengin, joka näyttää pitävän kahden vuoden keikoista. Juho K. siirtyy saman kylän Eskolaan rengiksi, kahden vuoden päästä taas löysä vuosi Järventaalla. Pinnolan Mikkolan Alitalon kautta retki johtaa rengiksi Hatsinan Braskila-Perttulaan. Siellä palvelee neito Matilda; kuuluiko klik kun kymmenen vuotta Hollolan hämäläiskyliä "villinä ja vapaana" kiertänyt Pohjanmaan poika sitoutuu 1886?

Ida-vauva kainalossa tuore aviopari, renki Juho Kustaa Viinikka ja Matilda Honkanen, siirtyy 1887 Hatsinan Braskila-Perttulan palveluksesta muonamieheksi Järventaan Hasilan kautta Pyhäniemen Soikelon Ranta-Matin torppaan. Vuosikymmenen vaihteessa jatketaan Pyhäniemessä Kartanon Pihanpellon torpassa ja pari vuotta kartanonkin muonissa. Kartanon Kantolan torpasta muutetaankin 1894 Kutajoen Hovilaan itselliseksi, sinne tulevat myös appi ja anoppi Honkanen nuorempine lapsineen.

Vielä vihreämpää oksaa jo kolme tytärtä mukanaan lähtee Viinikan perhe etsimään Hausjärveltä, postiin pannaan ilmoitus papille: 8.10.1795 muuttokirja no 99/95. Pienokainen Hilma ei muuttoa jaksanut kestää vai mikä tullut, hän menehtyy uudessa kodissa helmikuun pakkasissa. Syksyllä syntyy uusi tytär perheeseen, hausjärveläinen Alma Lydia. Muu maa mustikaksi osoittautuu vieras pitäjä, perhe palaa takaisin Hollolaan edelleen kolmityttärisenä marraskuussa 1899, työmies Juho Kustaa Viinikka perheineen asettuu itselliseksi Pyhäniemeen (RK 1899 s. 566). Perheen ensimmäinen poika, Juho Jalmari syntyy joululahjaksi uuteen kotiin tutussa Hollolassa.

Siirtolaisretki alkoi kolme vuotta sitten papin rippikirjaan kirjaaman erheen "Rikk.k. s.122" maustamana, eikö otettu opiksi vai uudet kujeetko opittiin, kun tullessa ilmestyy taas huomautettavaa, nyt. Rikk.k. s.207. Jos uteliaisuus ei anna rauhaa, 100 vuotta tulee täyteen ja arkistot avautuvat.

Uuden vuosisadan puolella Viinikan perhe hakee kiinteämpää asuinpaikkaa ja sellaiseksi saattaisi muodostua Manskiven kylässä Anttilan talon Keitaan torpasta. Elämä on hyvällä tolalla. Mutta maailma muuttuu, syvälle ja kauan ihmisten mieliin muurautuvat myllerrykset tulevat. Alkusoittoa on kuopuksen, Hilja Elinan kuihtuminen taudin kouriin. Ainoan pojan, Jalmarin, kohtaloksi tulee kadota tietymättömiin kotikylällään punaiseksi torpanpojaksi luokiteltuna. Alma-tyttären perheen isä, vävy Eetu vangitaan Kotkassa ja viedään Tammisaareen.

Tilinteko koittaa aikanaan ja torpparien asumusten ja viljelmien kohtalo ratkaistaan uusien lakien ja asetusten mukaan. Hollolan Tuomiokuntaan kuuluvan Hollola, Nastolan ja Kärkölän pitäjäin lakiaikaisten syyskäräjien toisessa yleisessä istunnossa vuonna 1921, marraskuun 16 päivänä § 31 kohdalla käsiteltiin pientilallisen Juho Viinikan ja hänen vaimonsa Matilda Viinikan hakemus... kuulutettiin hakijoille vakuudeksi Anttila nimisestä RN:lla 1 merkitystä osasta Manskiven yksinäisperintötaloa N.o 1 Hollolan pitäjän Manskiven kylässä laillisesti erotettu "Keidas" niminen 0.0083 osalukuinen ja 0.0083 manttaalin veroinen pientila ilmoituksella, että hakijat ovat sanotun kiinteistön omakseen saaneet siten, että Juho Viinikka on vuokra-alueiden lunastamisesta 15 päivänä lokakuuta 1918 annetun asetuksen nojalla lunastanut sen talolliselta Edvard Anttilalta ja hänen vaimoltaan Hilja Anttilalta viidentuhannenseitsemänsadan kahdenkymmenen (5720) markan 70 pennin hinnalla sekä että mainittu pientila on edellä pöytäkirjaan jäljennetyn Maaherran lohkomispäätöksen mukaisesti 19 päivänä lokakuuta 1921 merkitty maarekisteriin RN:lla 1 11 sanotussa kylässä...

6.10.1924 Juho hankkii lisää maata ostamalla talollinen Sulo Kivistöltä "Uusi Keidas" nimisen tilan, johon hän saa lainhuudatuksen 1935. Parin vuoden päästä 77 vuotta elänyt Juho kuljetetaan viimeistä kertaa Hollolan kirkolle, jossa lepopaikka on varattu kahden koivun katveessa. Tyttärestä, kahdeksan lapsen leskiäidistä Alma Jallista tulee Keitaiden tilojen pienviljelijä, joka maksaa muille osallisille perintöosuuttaan vastaavan summan rahana. Neljän vuoden päästä myös Matida muuttaa koivujen alle. Haudasta on sittemmin muotoontunut Viinikka-Jallin sukuhauta.