|
Erik Flinkmannin, s. 1719 jälkeläisiä Raisio, Rymättylä, Parainen, Turku, Koski Tl., Marttila, Halikko 13.3.2010 Tarja Laaksonen Kts. myös Katsaus Flinkmannien vaiheisiin |
![]() |
| Taulu
1. I. Erik FLINKMAN, s. 1719 |
||
| Taulu
2. II Esaias Erikinpoika FLINKMAN, s. 1748 |
||
| Taulu
3. III Esaias Esanpoika FLINKMAN, s. 1775 |
Taulu
5. III. Brita St. Esantr Lindström Ström, s. 1786 |
Taulu
6. III Johan Esanpoika FLINKMAN, s.1790 |
| Taulu
4. IV Johan F. Esanpoika FLINKMAN, s. 1801 |
Taulu
7. IV Adolfina Ulrika Fredriksson, s. 1837 |
|
| Taulu
8. IV Anna Henrika Jansson, s. 1837 |
||
| Taulu
9. IV Carl Ivar FLINKMAN, s. 1840 |
| Taulu 1.
I. ERIK FLINKMAN. Vehmaan
Henkirakuunarykmentin
rakuuna Mietoinen Kaulakossa 1738-, Lassilan
rusth. rakuuna -1745-. -Puoliso 1:o tammikuussa.1738
Askainen (vih.l.)
- tiilen historiaa Suomessa
LAPSET: Erik Flinkman tulee
jostain rakuunaksi Mietoisten Kaulakkoon noin 1738,
nähtävästi
aloittaa silloin palveluksen, koska v. 1743 palvelusvuosia on takana
kuusi. Vuoden
1743 Henkirakuunarykmentin Vehmaan komppanian
Pääkatselmusrullassa
on merkitty nro 56 Erich Flinkman "
Kryg och embarqueras ” ~ pirteä, reipas, terve, nousta laivaan,
lastata
laivaan (sotilaita, aseita). Kirkonarkistoista tarkasteltuna
Kaulakon
aiemmilla sotilailla, båtsman, ei Flinkman sukunimeä
esiinny.
Myöskään aiemmasta sotilasrullasta ei löydy
nimimainintaa,
Landt Rulla Uppå Åbo Infanterie Regemente 1695-1696 ja 1700
näkyy H:r Öfwerst Lietnamptens Comp: Wirmo Sochn.
nrolla
644 3. Hämäläis, Terhois ja Kaulakoj, joka
viimeksimainittu
”under Cap: Schmitz (?) Comp:ie. (VIITE: Turun läänin
jalkaväkirykmentin
ruotujakorulla Suuren Pohjan Sodan alkuajoilta. Arvo Viljanti.
Lisiä
Varsinais-Suomen historiaan 4. Turun Historiallinen Arkisto v.
1936). Erikin ja Marian ensimmäinen lapsi syntyy 1738 Kaulakon Lassilassa. Mietoisten rippikirjassa 1745- Erikillä on selkeästi syntymäaikana 04/1719 eli huhtikuu 1719. Edellinen rippikirja puuttuu, sitä edellisessä -1737 häntä ei vielä Kaulakossa näy. Missään vaiheessa ei Erikillä esiinny patronyymiä. Erikin syntymäajan merkintä apr. 1719 viittaa Mynämäkeen, Mietoisissa syntyneille on kirjattu täydellinen syntymäaika, Lemun ja Askaisten rippikirjoissa on pelkkä syntymävuosi vielä 1750-luvulla. Sen sijaan Mynämäen syntyneiden luetteloissa aikavälillä 1714-1722 on merkitty pääsääntöisesti kuukausi ja vuosi. Lähimmäksi ajoittuen Mynämäen Kukolan Pietilässä syntyy Juho Mikonpojalle poikkeuksellisesti täydellisellä päiväyksellä 3.5.1719 Erik, hän kuitenkin avioituu 1741.
- Sold. Anders Flinkman (s. 1732)
Kurinassa
-1759-, sama kuin? Kaulakossa 1770-, sama kuin? vih.
1756 Raisio? Suomi
DNA-projekti yDNA tyypitystuloksia
tulkittaessa sukulaisuussuhteiden
päättelemiseksi tarkastellaan eri markkereiden kohdalla
esiintyviä
mutaatioita, jotka tapahtuessaan periytyvät jatkossa
isältä
pojalle. Eri markkeiden kohdalla mutatoitumisalttius vaihtelee. Ns.
hitaasti
mutatoituvien markkeiden mutaatioajankohtia tunnetaan, niistä
voidaan
päätellä milloin varhaisin yhteinen esi-isä on
aikaisintaan
elänyt, tuhansia vuosia sitten. Herkemmin mutatoituvien geenien
mutaatioajankohdasta
lähivuosisatojen ajalta kerääntyy tietoa sitä
myöden,
kun tutkimustulosten tietokanta kasvaa. "Kun isä-poika
isä
on yli 50-vuotias pikku mutaation todennäköisyys on paljon
suurempi
kuin satunnaismutaation määritelmään eli ns.
mutatoitumisvauhtiin
kuuluu" ( Lauri Koskinen). Tiedossa
olevat Erik Flinkmannin elossa olevat poikalinjan jälkeläiset
ovat Erikin pojapojanpojan Carl Ivar Juhonpoika Flinkmannin
jälkeläisiä.
"Kalle Ivar" syntyi perheen kuopukseksi 1840 Rymättylän
Hämmärön
isännälle Juho Flinkmannille, joka hänkin oli
kuopukseksi
syntynyt 1790 Raision pitäjänsuutari Esaias Erikinpoika
Flinkmannille,
42v. Mietoisten (vdsta
2007 Mynämäkeä) Kaulakon kylä sijaitsee
kunnan eteläosassa Askaisten
(vdsta 2009 Maskua)
rajalla. Maakirjoja alettiin
pitää 1540-luvulta
lähtien, silloin Mietoinen kuului hallinnollisesti
Mynämäkeen,
johon emäpitäjäänsa se liittyi takaisin vuonna 2007.
Maannoususta johtuen Kaulakon alueenkin rantaviiva on muuttunut suuresti sitten Erik Flinkmannin ajan. Jyrki Lehtisen kotisivulta löytyy karttakuva vuodelta 1650, jolloin Kaulakon rantamaisema karttaan piirrettynä näyttää kovin erilaiselta, kts. Hanns Hanssonin Maskun ja Piikkiön kihlakuntien kartta 1650. Jyväskylän yliopisto Heikki Rantatupa Historialliset kartatsivustoltalöytyy lisää vanhoja karttoja. Noin neljäkymmentä vuotta myöhemmin maanmittari Olof Mörtin 1687 laatimasta Kaulakon naapurikylän Hämäläisen tiluskartasta näkyy vielä mantereesta erillään oleva Ilmsaaren saari, joka kiinnittyi mantereeseen vasta 1700-luvun puolella ja muodostui lahti, jolla nykykartassa on nimenä Flintanlahti.Nimiarkiston kokoelmissa ei ole tietoja Flintanlahti -paikannimestä, tutkija Helinä Uusitalon mukaan (maaliskuu 2010) voisi ajatella, että lahti olisi nimetty Flint(t)a tai Flink(man) sotilaan mukaan. Varsinais-Suomen murteessa sanasta flintta on joitakin tietoja merkityksessä 'piikivi' (käytettiin etenkin ampuma-aseiden sytyttimissä); flintassa 'vinossa'. Lahden nimessä alkuosan genetiivisyys kuitenkin viittaisi lähinnä henkilönnimeen. Kaulakon tiluskartta vuodelta 1697 Magnus Bergmannin piirtämänä löytyy myös vanhakartta.fi -sivustolta. Livilän lähteiden tienoilla sijaitsi se Kaulakon torppa, jonne Lehtisten kartanon alaisuudessa olevasta Ilmasaaren torpasta muutti 1850-luvun alussa 1836 Mynämäellä vihityt Juho Aataminpoika (s.1810 Raisio? k. 1856) ja Liisa Jaakontytär (s. 1809 Blomster Mynämäeltä) kanssa omaksuen sukunimekseen Flinkman. Ladvo-Venka on Naantalin 9. kaupunginosa noin 6 km kaupungin keskustasta koilliseen. Kaupunginosassa on 70 asukasta (2005), ja se on siten väkiluvultaan Naantalin pienimpiä. Ladvo-Venka on Naantalin pohjoisin kaupunginosa ja se sijaitsee Maskun ja Raision rajalla. Naapurikaupunginosia Naantalin puolella ovat Murikko ja Soininen. Vengassa sijaitsee täysimittainen, noin 90 hehtaarin kokoinen golfkenttä, joka on avattu kesällä 2006. Naantalin ja Raision kaupunkeja sekä Maskun kuntaa palveleva Isosuon kaatopaikka sijaitsee Ladvossa paikalla, jossa kolmen kunnan rajat yhtyvät. http://fi.wikipedia.org/wiki/Ladvo-Venka Naantalin Aurinko Golf on
uusi golfkenttä
eritasoisten harrastajien tarpeisiin. Täysimittaisen 18
väylän
kenttä on kokonaisuudessaan käytössä. 9 reiän
harjoituskentälle pääsevät kaikki tutustumaan
golfiin.
Kentälle pääsyyn ei vaadita tasoitusta eikä
greencardia.Kenttä
sijaitsee Naantalin pohjoispuolella Vengan tilan arvokkaassa luonnon-
ja
kulttuurimaisemassa.Aurinko Golfin omistamasta noin 93 hehtaarin
suuruisesta
alueesta kaksi kolmasosaa sijoittuu vaihtelevaan, muotonsa puolesta
hyvin
golfkentäksi sopivaan metsäiseen maastoon. Loppu on loivasti
kumpuilevaa viljely- ja laidunmaata. http://www.aurinkogolf.fi/
Erik Flinkmannilla ja Anna
Gabrielintyttärellä
oli kahdeksan lasta, 1. Anna Erikintytär
Flinkman. 2. Riitta Erikintytär
Flinkman
vanh.. 3.
ESAIAS ERIKINPOIKA
FLINKMAN. 4. Helena Erikintytär
Flinkman. 5. Gabriel Erikinpoika
Flinkman. III. Lapsia:
7. Susanna
Erikintytär. 8. Eeva Erikintytär.
9. Johannes Erikinpoika
Flinkman.
|
| Taulu 2. (Taulusta 1.)
"...Joskus
saattoi hakemuksen
perustelu olla epätavallinen, kuten suutarin oppirenki Esaias
Flinkmanin
v. 1769 pyrkiessä pitäjänsuutariksi. Hänellä
oli esitettävänään kirjelmä, jonka olivat
allekirjoittaneet
monet säätyläiset ja muutamat rahvaankin jäsenet.
Siinä
pyydettiin Flinkmania Raisioon "herrasväen suutariksi", sillä
"koskei Raisiossa entuudestaan ole yhtään herrasväen
suutaria,
kaksi aikaisemmin otettua suutaria osaavat vain talonpoikaista
työtä,
mutta eivät sellaista, joka kelpaisi
säätyläisväelle".
- Päätös oli sääty-yhteiskunnan hengen
mukainen.
Herrasväen suutari todettiin tuiki tarpeelliseksi, ja Flinkman sai
kihlakunnanoikeuden atestin anoakseen valtakirjaa maaherralta..."
"...Vaikka
pitäjällä
olikin aidantarkastusmies, jonka tehtävänä oli
pitää
huolta aitauksien asianmukaisesta kunnosta, olivat monet talot
lisäksi
perustaneet Lietsalassa oleville niittyosuuksilleen torpan, missä
heidän niitynvahtinsa asui. Niitynvahdin tehtäviin kuului
valvoa,
ettei laitonta laiduntamista ja - mikäli niittyalueella kasvoi
myöskin
metsää - metsänhakkuuta harjoitettu. "... Vuonna 1792
vahvistetun
isonjaon yhteydessä molemmat Vatselan
kylän talot jaettiin. Isotalosta syntyi Yli-Isotalo
sekä
Vähä-Isotalo ja Vähätalosta Vähätalo ,ja
Uurna. Nämä neljä taloa ryhmittyivät nyt
rivikyläksi
samalle kallioiselle kumpareelle, jolla talot olivat jo aiemmin
sijainneet.
Kaikki Vatselan kylän talot ovat olleet koko tunnetun historian
ajan
1900- luvun jälkipuolelle asti talonpoikaisia perintötaloja.
Vatselan kyläkeskus on säilynyt Raision kylistä
poikkeuksellisen
hyvin ja muodostaa rakennushistoriallisesti, paikallishistoriallisesti
ja maisemallisesti arvokkaan kokonaisuuden. Vähätalo
sekä
Yli- ja Vähä-Isotalo ovat säilyneet vanhoilla
paikoillaan
ja niiden rakennuskanta on melko iäkästä.
Vähätalon
ja Vähä-Isotalon välissä sijainneen Uurnan
varsinaiset
piharakennukset on purettu, mutta samalla kohtaa kylän raitin
toisella
puolella sijaitseva 1800-luvulla rakennettu "Ylistupa" on kuitenkin
edelleen
jäljellä...." III. Lapset: 1. N.N. Syntynyt kuolleena 3.10.1772 Raisio,Vatsela (synt.l.). 2. Anna Esantytär.
3. Esaias Esanpoika
Flinkman. 4. Andreas Johan
Esanpoika. 5. Eeva Liisa
Esantytär. IV. Lapsi:6. Leena Esantytär. Syntynyt 1.2.1785 Raisio, Vatsela (synt.l.). Nukkui pois heti hätäkasteen jälkeen. 7. Brita Stina Esantytär
Flinkman
Lindström Ström. 8. JOHAN
ESANPOIKA
FLINKMAN
|
| Taulu 3. (Taulusta 2.)
Raision pit. suutari Esaias Erkinpoika Flinkmannin vanhin poika ristittiin isänsä kaimaksi, 20 vuotiaana hän oli oppinut myös isänsä ammatin ja onnistuikin saamaan Raision syyskäräjillä 1795 luvan hakea pitäjänsuutarin toimilupaa maaherralta: "... Kun säätyläisten arvovaltaa ei ollut hakemusten takana, vaan asia oli ikäänkuin rahvaan keskeinen, saattoi pitäjänkäsityöläisten anomusten suhteen tulla myös riitaisuuksia. V. 1795 jätettiin kihlakunnanoikeudessa 16 Raision talollisen allekirjoittama anomus, jossa he pyysivät pitäjänsuutariksi edellä mainitun Flinkmanin samannimistä poikaa. Kun kirjelmä oli luettu julki, esitti suuri osa käräjäväestä vastalauseensa. Lyhyestä pöytäkirjasta ei käy selville, millä Esaias oli osan pitäjäläisiä suututtanut. Mahdollisesti vastustus perustui joihinkin kulmakuntien tavanmukaisiin riitaisuuksiin. Tuomari vetosi nyt lautakuntaan, joka todisti yksimielisesti suutarinpuutteen vallitsevan pitäjässä, ja niin sai kuin saikin Esaias Flinkman, toisen polven suutari, pyytämänsä atestin ajaakseen asiaansa edelleen maaherran luona..."Pitkää aikaa ei Esaias poika kuitenkaan Raisiossa suutaroinnut, hän avioitui samana vuonna 1795 lokakuussa Turussa palveluksessa olevan Mynämäestä syntyisin olevan piika Maria Jaakontyttären kanssa ja jo vuonna 1797 heidät on merkitty Piikkiön Hulkkis-Tuorlassa asuviksi, Esaias on merkitty reserviläiseksi. Seuraavana vuonna he muuttavat Turkuun Kirkkokortteliin Nro 28, Stora KyrkoGatan, Prof. Haartman, jossa Esaias Waktkarl. Ja edelleen seuraavana vuonna Itäinen kortteli nro 114, Esaiaksella rippikirjassa ensimmäisen kerran "muusikkoammatti" Stadpipare. Vuonna 1803 Kirkkokortteli Nro 137 Clarinett blåsare Esaias Flinkmannin kohdalla on yliviivattu kirjaus "28/5 1803 ... m. bet. til Stockholm" , tilalla myös vaimolla ja 8/2 1801 syntyneellä poika Joh. Fredrikillä abit sarakkeessa Bårgo 15/10 1803. Kuitenkin Maria ilmestyy Johan Fredrik pojan kanssa kahdestaan Hautboists hustru (enka?) Turusta 1803 Koski Tl. Honkala Talolaan (rk.s.107) Tammikuussa 1804 syntyneen tyttären Maria Christinan vanhemmiksi on kirjattu Hautboisten Esaias Flinkman och hustru Maria Jacobsdr. Seuraavaan 1810 alkavaan rippikirjaan Maria kirjattu Hautboist Flinkmans enka.
IV. Lapset:
|
| Taulu 4. (
Taulusta 3.)
IV. Johan Fredrik Esanpoika
Flinkman. Puoliso 11.11.1825
Koski Tl. pit. suut. Stor Sorvasto ja tal.tr. Lill Sorvasto Antila
V. Lapset: |
| Taulu 5.
(Taulusta
2.)
III. Brita Stina
Esantytär Flinkman
Lindström Ström. -Puoliso 1:o 8.10.1809 Rymättylä Iisakki Abrahaminpoika
Lindström
(Perkiö Malm). -Puoliso 2:o 25.6.1837 Raisio Jaakko Aataminpoika Ström
(Vahavainio). IV. Lapsia: 1. Iisakki Iisakinpoika
Lindström. 2. Liisa Iisakintytär
Lindström
Lundgren. 3. Maria Iisakintytär
Lindström. 4.. Leena Iisakintytär
Lindström
Ståhlström. 5. Juho Iisakinpoika
Lindström. 6. Eeva Stina
Iisakintytär Lindström
Enroth. |
| Taulu 6. (Taulusta 2.)
" Hämmärön
Itätalon
Johan Flinkman (k. 1859) maalautti itsestään ison muotokuvan
Tukholmassa 1820-luvulla. Se on signeeramaton ja korkeatasoinen. Puku
ja
värit - musta, valkoinen ja oranssi - ovat tyypillisiä
romantiikan
ajalle. Kullatut raamit ovat kevein kaiverruksin koristetut. Flinkman
mainitqaan
tässä kirjassa usein. Hän oli Itätalon vävy,
suutari,
joka keräsi verstaaseensa pari kolme muuta suutaria ja vei
kenkiä
omalla laivallaan Tukholmaan. Hän palveli yhteiskuntaa
lautamiehenä
ja kuudennusmiehenä ja rakennutti Itätaloon kaksikin
asuinriviä.
Hän määräsi 1835 taloon jätettäväksi
Raamatun "hyvin muistain: että jotka toimellisesti waeldanet owat,
tulewat rauhaan ja lepävät kammioisansa" (Ef. 57:2.) ...
Valok.
Reijo Paijula." IV. Lapset: 1. Juho Juhonpoika
2. Eva Stina Juhontytär
Flinkman
Lindström. 3. Anna Kaisa
Juhontytär. 4. Karoliina Eufrosiina
Juhontytär 5. Juho Fredrik
Juhonpoika 6. Erkki Juho Juhonpoika
7. Adolfina Ulrika Juhontr
Flinkman
Fredriksson. 8. Anna Henrika
Juhontytär Flinkman
Jansson. 9. CARL
IVAR JUHONPOIKA
FLINKMAN |
| Taulu 7. (Taulusta
6.)
IV. Adolfina Ulrika Juhontr
Flinkman
Fredriksson -Puoliso talollinen Paraisten
Laplahdelta
22.10.1865 Rymättylä V. Lapsia: 1. Emilia Adolfina
Fredriksson. 2. Herman Emil
I3. da Konstantia 4. August Konstantin
Fredriksson. 5. Erik Johannes 6. Hedvig Alexievna
Fredriksson Karlsson |
| Taulu 8. (Taulusta 6.) IV. Anna Henrika
Juhontytär Flinkman
Jansson -Puoliso Raahesta maakauppias
20.1.1864
Rymättylä V. Lapsia : 1. Carl Gustaf Hjalmar Jansson.
2.
Anna Irene Jansson Wikner. 3. Hugo Valentin Jansson.
4. Rudolf Edvin Jansson.
5. Helmi Sigrid Jansson.
|
| Taulu 9. (Taulusta
6.)
IV.
CARL IVAR JUHONPOIKA FLINKMAN -Puoliso kalastajan tr Atusta,
1868 Parainen V. Lapset: 1. Olga Emilia Flinkman
Wahlroos. 2. Karl Into Flinkman.
3. Kunto Ivar Flinkman.
4. Konon Ilmarinen
Flinkman. 5. Eino Stephanus Flinkman.
6. Arvo Antinimus
Flinkman. 7.
VÄINÖ Johannes Carl Ivarinpoika Flinkman LAAKSONEN
|