|
MIKÄ MILS? Olen opiskellut yksityisesti viulunsoittoa
Pauli Santalan, Asta Tuomisen ja Tuomas Haapasen johdolla vuosina
1954-1970 ja pitänyt soittotaitoani yllä esiintymällä
erilaisissa tilaisuuksissa sekä soittamalla amatööriorkestereissa
ja -jousikvarteteissa. Laulan tai olen laulanut kvartetissa ja
useissa kuoroissa, aina sinfoniakuoroa myöten. Myös
ensimmäiset sävellykset ovat nähneet päivänvalon.
Olen kiinnostunut etsimään ja laajentamaan viulun soinnillisia
ulottuvuuksia erityisesti pehmeämpään, lämpimämpään,
pyöreämpään suuntaan. (Yhtä Campanula-viuluistani
on kuultavissa MILS 9234 -äänitteellä.) Musiikkia ammattimaisesti olen harjoittanut
tai harjoitan viulunsoiton opettajana ja oppilasorkesterini johtajana,
steinerkoulun musiikinopettajana, musiikkikriitikkona, kuoronjohtajana,
laulunopettajana sekä levytuottajana ja -äänittäjänä. Olen suorittanut teletekniikan insinöörin tutkinnon 1972 ja toiminut teollisuudessa mm. äänentoistolaitteiden kehittelijänä ja kehittelyosaston päällikkönä. Olen myös opettanut yliopistossa täydennyskoulutettaville opiskelijoille sekä insinööri- ja teknikko-oppilaille elektroniikkaa ja sähköoppia. Musiikin äänittämisen kanssa olen aktiivisesti ollut tekemisissä vuodesta 1963 lähtien ensin amatöörinä, sittemmin 1970-luvun loppupuolelta lähtien ammattimaisesti. Olen kehittänyt ainutlaatuisen (oikeasti) kolmiulotteisen äänentoistojärjestelmän jo 70-luvun alussa (tiettävästi ensimmäisenä maailmassa) sekä teoreettista ajattelua, "filosofiaa äänittämisen taidosta". Pitkäaikaisen kokemuksen ja erityisesti tuon em. lähes täydellisen äänentoistojärjestelmän melkein 40-vuotisen kokemuksen perusteella ymmärtämykseni eri äänentoistojärjestelmistä tavallinen kaksikanavaisesta stereo-järjestelmä mukaanluettuna on poikkeuksellisen syvä. Kun sovellan äänittäessäni laajaa musiikillista sekä akustis-ääniteknistä kokemustani, äänitteeni soivat eri tavalla kuin tavanomaiset, joihin on totuttu. Ihanteenani on tilassa luonnollisesti ja vapaasti soiva äänen sointi aina kunkin äänentoistojärjestelmän ominaisuudet maksimaalisesti hyväksi käyttäen. Tavanomaisesti äänitetyistä äänitteistä kuuluu, kuinka äänittäjällä on ollut minun ihanteestani täysin poikkeava ideaali mielessään ja siten myös käsitys siitä, mikä on hyvin ja mikä on huonosti soivaa, on täysin toisenlainen. Tämä tilassa luonnollisesti soivan sointi-ihanteen esilletulo on ollut hidasta, mutta kuitenkin on selvästi kuultavissa erityisesti 90-luvun ja tämän hetken kehityksestä, että esittämäni sointi-ihanne valtaa yhä enemmän alaa. Edelläkulkijan tienihän on aina ollut kivikkoinen, mutta kaikesta huolimatta teen työtäni sillä innolla, minkä vain idealisti voi kulttuurityössään kokea. |