Omaishoito ja omaishoidon tuki
Alla oleva teksti perustuu vuoden 2006 aikana voimassa olleeseen lakiin omaishoitajan tuesta muutoksineen. Myöhempiä muutoksia ei ole huomioitu tässä tekstissä. Koska teksti ei ole suoraan lakitekstiä sellaisenaan, sitä ei pidä lakitekstinä myöskään käyttää.
Sairasta,vammaista tai muuten alentuneesta toimintakyvystä
kärsivää henkilöä hoitaa usein hänen kotonaan
hänen lähiomaisensa tai muu läheinen henkilö.
Tällaista hoitavaa henkilöä kutsutaan omaishoitajaksi.
Vaikka onkin kyse omaisesta tai muuten läheisestä
henkilöstä, annettava hoito ja huolenpito on hyvin
sitovaa ja on hoitajalle työtä - joskus hyvinkin
raskasta työtä. Suuri joukko omaishoitajia ei saa
tästä työstään mitään palkkaa. Kuitenkin Suomen
sosiaalihuoltolain (2.12.2005/938) 17§ mukaan kunnalla
on velvollisuus tarjota palveluna omaishoitajalle
omaishoidon tukea.
Laki omaishoidon tuesta 2.12.2005/937 määrittelee omaishoidontuesta mm. seuraavaa :
Mitä omaishoidontuki on?
Omaishoidon tuki
tarkoittaa vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön
kotona tapahtuvan omaisen tai muun läheisen henkilön avulla annettavan hoidon tai muun huolenpidon
turvaamiseksi annettavaa kokonaisuutta ,joka muodostuu tarvittavista palveluista, omaishoitajalle annettavasta hoitopalkkiosta, hoitovapaasta ja omaishoitoa tukevista palveluista,
ja joka määritellään hoitajan ja kunnan välisellä omaishoitosopimuksella.
Kuka voi saada omaishoidon tukea?
Jos hoidettavan henkilön
toimintakyky on alentunut tai hän on sairauden, vamman
tai muun vastaavan syyn takia hoidon tai muun huolenpidon
tarpeessa ja hoidettavan omainen tai muu läheinen henkilö, joka on riittävän toimintakykyinen ja terve sekä on valmis vastaamaan hoidosta ja hoito on mahdollista järjestää
hoidettavan kotona, kunta voi antaa omaishoidon tukea ja
sopia hoidosta hänen omaisensa tai läheisensä tai
jonkun muun henkilön kanssa ja tarvittavin palveluin. Lisäksi edellytetään, että omaishoito on hoidettavan hyvinvoinnin ja terveyden ja turvallisuuden kannalta riittävä, annettava tuli hoidettavan edunmukaista ja koti hoitotarkoitukseen sopiva.
Hoitopalkkion
ja tarvittavat palvelut suorittaa se kunta, joka
sosiaalihuoltolain mukaan on velvollinen järjestämään
hoidettavalle sosiaalipalveluja. Omaishoidon tukena
annettava hoitopalkkio maksetaan hoitajalle.
Omaishoidon tuen
antamisessa kunnan on noudatettava
yhdenvertaisuusperiaatteita. Kunta ei voi asettaa
sellaisia ehtoja tuen saajille, jotka ovat ristiriidassa
sosiaalihuoltolain ja omaishoidon tuesta annetun lain ja asetusten
vastaisia ja tuen hakijoiden tasa-arvoa loukkaavia.
Lähde: Hämeenlinnan HAO, 22.05.2002,
diaarinumero: 00611/01/4420
Hoitopalkkion
suuruus
Hoitopalkkio on vähintään 300 euroa kuukaudessa ja
palkkion suuruus märäytyy hoidon
sitovuuden ja vaativuuden mukaan. Hoitopalkkio
tarkistetaan kalenterivuosittain työntekijän eläkelain (395/2006) 96 §:ssä tarkoitetulla palkkakertoimella.
Palkkio on vähintään 600 euroa kuukaudessa, jos omaishoitaja lyhytaikaisesti estynyt tekemästä omaa tai toisen työtä hoidollisesti raskaan siirtymävaiheen aikana eikä hoitajalla ei ole tältä ajalta:
1) vähäistä suurempia työtuloja;
2) oikeutta sairausvakuutuslain (1224/ 2004) 10 luvun mukaiseen erityishoitorahaan;
3) oikeutta vuorotteluvapaalain (1305/ 2002) 13 §:n mukaiseen vuorottelukorvaukseen.
Hoitopalkkio voidaan sopia
edellä esitettyä alinta määrää pienemmäksi, jos
1) hoidon sitovuus on
vähäistä
2) siihen on hoitajan esittämä erityinen syy.
Missä hoito on
järjestettävä?
Hoito ja muu huolenpito on
omaishoidon tuen saamiseksi
järjestettävä hoidettavan kotona ja sen on oltava
terveydellisesti ja muilta olosuhteiltaan sopiva.
Sopimus,
työsuhde, vakuutusturva ja oikeus eläkkeeseen
Omaishoidon tuesta
laaditaan hoitajan ja kunnan välillä sopimus, jonka
liitteenä on aina hoito- ja palvelusuunnitelma.
Sopimus on voimassa toistaiseksi ellei ole erityistä syytä tehdä sitä määräaikaisena ja sitä voidaan tarkistaa tarvittaessa. Omaishoidon tuesta sopimuksen tehnyt henkilö ei
ole työsopimuslain (55/2001) tarkoittamassa työsuhteessa
sopimuksen tehneeseen kuntaan, hoidettavaan tai
hoidettavan huoltajaan.
Sopimuksessa tulee sopia:
1) hoitajalle
maksettavasta hoitopalkkiosta ja sen suorittamisesta
2) hoitopalkkion maksamisesta hoidon keskeytymisen ajalta
3) hoitajan oikeudesta vapaaseen
4) vapaan järjestämisestä
5) sopimuksen kestosta
Jollei sopimuksessa ole
toisin sovittu, kunta voi irtisanoa sopimuksen
päättymään aikaisintaan irtisanomista seuraavan
kahden ja omaishoitaja irtisanomista seuraavan yhden kuukauden
kuluttua. Sopimus päättyy irtisanomisajasta
riippumatta sen kuukauden lopussa, jonka aikana hoito
hoidettavan terveydentilan muutoksista johtuen käy
tarpeettomaksi. Omaishoidon keskeytyminen tilapäisesti hoidettavan terveydentilasta johtuen hoitopalkkio keskeytyy kuukauden kuluessa. Sopimusehto, joka poikkeaa lain omaishoidon tuesta 9§:n säännöksistä omaishoitajan vahingoksi on mitätön.
Omaishoidon tuesta
sopimuksen tehneen hoitajan eläketurvasta säädetään
kunnallisessa
eläkelaissa (549/2003) ja kunnan on otettava
tapaturmavakuutuslain (608/1948) 57 §:n 1 momentin
mukainen vakuutus hoitajalle.
Hoito- ja
palvelusuunnitelma
Hoitajan ja kunnan
välisen sopimuksen liitteeksi on aina tehtävä hoito-
ja palvelusuunnitelma, joka laaditaan yhdessä
hoidettavan ja omaishoitajan kanssa. Hoito- ja
palvelusuunnitelman tulee sisältää hoitajan antaman
hoidon määrän ja sisällön lisäksi hoidettavalle tarpeellisten
muiden palveluiden määrä ja sisältö sekä omaishoitajan hoitotehtävää tukevien sosiaalipalveluiden määrä ja sisältö. Hoito- ja
palvelusuunnitelmasta tulee ilmetä, miten hoidettavan
hoito suunnitellaan järjestettäväksi hoitajan vapaan
tai muun poissaolon aikana.
Omaishoitajalla on
oikeus vapaaseen
Omaishoidon tuesta kunnan kanssa
sopimuksen tehneellä henkilöllä on oikeus pitää
vapaata vähintään kolme vuorokautta sellaista
kalenterikuukautta kohti, jonka aikana hän on
yhtäjaksoisesti tai vähäisin keskeytyksin sidottu
hoitoon ympärivuorokautisesti tai jatkuvasti
päivittäin. Sidonnaisuus katsotaan
ympärivuorokautiseksi siitä huolimatta, että
hoidettava viettää säännöllisesti vähäisen osan
vuorokaudesta käyttäen kotinsa ulkopuolella
järjestettyjä sosiaali- tai terveyspalveluja taikka
saaden kuntoutusta tai opetusta. Lakisääteisen vapaan
pitäminen ei vähennä hoitopalkkion määrää. Kunnan
on huolehdittava hoidettavan hoidon
tarkoituksenmukaisesta järjestämisestä hoitajan
lakisääteisen vapaan ajaksi.
Ylläesitetyistä
lainkohdista on erityisesti huomattava, että riippumatta
omaishoidon tuen määrästä laki omaishoidon tuesta määrittelee oikeuden minimivapaaseen kalenterikuukautta kohti. Lisäksi on
hyvä huomata, että laki määrittelee
vähimmäisoikeuden vapaan suuruuteen ja vapaaseen on
oikeus myös vaikka omaishoitaja käy säännöllisessä
päivätyössä kodin ulkopuolella ja hoidettava henkilö
on sen aikaa muualla hoidossa, koulussa tai
opiskelemassa. Tästä on hallituksen saatesanoissa ja ministeriön ohjeissakin selvästi todettavissa oleva ristiriita. Tulkittavaksi jää mikä on lain
tarkoittama "vähäinen osa vuorokaudesta".
Lähteet:
Finlex-tietokanta; Laki omaishoidontuesta 2005/937 ja siihen tehdyt
muutokset 950/2006
Muuta
Omaishoitajaa ja
omaishoidon tukea koskien on olemassa joitakin pykäliä
myös muissa laeissa, joista alla lyhyesti:
Eläketurva
Omaishoitajan eläketurvasta säädetään kunnallisessa eläkelaissa (549/2003) .
Lähteet: Finlex-tietokanta; Kunnallinen eläkelaki
2003/549 ja Kunnallisen eläkelain voimaanpanolaki
2003/550, ajantasaistettuna 19.2.2004
Verotus
Tuloverolain
30.12.1992/1535 mukaan omaishoidon tuki on verotettavaa
tuloa. Lisäksi 127a$ mukaan kotitalousvähennystä ei
myönnetä, jos samaa työsuoritusta varten on saatu
omaishoidon tukea, kunnan myöntämä sosiaali- ja
terveydenhuollon palveluseteli, lasten kotihoidon ja
yksityisen hoidon tuesta annetussa laissa tarkoitettua
tukea, työllistämistukea tai työnantajalle maksettavaa
työmarkkinatukea.
Lähde: Finlex-tietokanta; Tuloverolaki 1992/1535,
ajantasaistettuna 19.2.2004
Vaikutus eräisiin
muihin tukiin
Vaikka omaishoidon tuki on
verotettavaa tuloa, sitä ei kuitenkaan lasketa tuloksi
määritettäessä eräiden muiden tukien suuruutta.
Tarkempia tietoja näistä kannattaa kysyä tuen
antajalta.
Voidaanko
hoidettavalta periä maksu hoitajalle maksettavan
hoitopalkkion takia?
On olemassa
lääninoikeuksien päätöksiä, joissa on todettu,
että hoidettavalta ei voi periä maksua, koska kunta ei
ole tehnyt hoidettavan ja hoitajan kanssa hoito- ja
palvelusuunnitelmaa tai koska kunta ei ole antanut muuta
palvelua kuin rahana annettavan hoitopalkkion.
On kuitenkin myös
olemassa lääninoikeuden päätös, jossa kunnalla on
todettu olevan oikeus periä hoidetavalta maksu
omaishoidon tuen antamisen takia.
Tarkempia tietoja näistä
tapauksista voi hakea Finlex-tietokannasta.
Lisätietoja
Omaishoidon tukea koskevan
lain ja asetuksen täytäntöön panosta ja
soveltamisesta voi kysyä lisätietoja Sosiaali- ja
terveysministeriöstä.
