Pyhän Henrikin tie 6A

FIN-27840 Kakkuri 02-5541217

lkauko@netti.fi 
eläinlääkäri-mehiläishoitaja
veterinarian-beekeeper
loomaarst-mesinik
Tierarzt-Imker
weterynarz-pszczelarz
veterinär-biodlare
veterinaire-apiculteur
(kopioita tai tiedostoja pyydettäessä)
(Copies or text files at request)

 Lassi Kauko, Zdzislaw Glinski, Krzysztof Buczek
Enterococcus faecalis-tartunta mehiläisellä
Enterococcus faecalis infection in the honey bee, Apis mellifera L.
Suomen Eläinlääkärilehti 1996,102,(3),203-206

Tiivistelmä
Mehiläistarhalla kuoli yhdeksästä mehiläiskunnasta kahdeksan sairas-
tettuaan sitä ennen voimakasta vatsuria. Enterococcus faecalis oli 
vallitseva mehiläisten ruuansulatuskanavassa ja ulostenäytteissä ja  
kasvoi tutkituista lihasnäytteistä puhtaana. Alle 10 % ruuansulatuska-
navanäytteistä kasvoi niukasti muita mikrobeja. Kokeellisesti eriste-
tyllä Enterococcus faecalis-kannalla tartutetut mehiläiset sairastui-
vat vatsuriin ja suuri osa niistä kuoli septikemiaan.
Mehiläiskunnissa oli voimakkuudeltaan vaihteleva Nosema apis-tartunta. 
Mehiläistarhassa on todettu myös Varroa jacobsoni. Nämä molemmat loi-
set voivat altistaa mehiläisiä muille tartunnoille.
Summary
Beekeeper lost eight bee colonies out of nine in the Spring 1995. As 
symptoms of an illness bees had heavy diarrhea and the bee colonies 
became weak.
Enterococcus faecalis predominated in the feces and in the content of 
intestines of the dead bees from the sick colonies. The same bacterium 
was found in pure culture from muscles. Other organisms found in the 
intestines and feces such as Providentia rettgeri and Candida albicans 
were scant in number and were present in small percentage, less than 
10 %, of individuals. E. faecalis isolates induced in experimentally 
infected healthy bees diarrhea, septicemia and death.
The bee colonies had variable levels of Nosema apis infestation. Var-
roa jacobsoni was present in the bee yard. These infestations are sup-
posed to have been most important predominant factors for Enterococcus 
faecalis infection.

 Lassi Kauko ja Zdzislaw Glinski
Hafnia alvei-bakteerin aiheuttama septikemia mehiläisissä
Hafniosis in the honey bee
Suomen Eläinlääkärilehti 1994,100,(5),314-316

Keväällä 1993 todettiin kahden mehiläishoitajan yhteensä 180 pesästä 
sadan kuolleen. Kuolinsyytä tutkittaessa eristettiin Hafnia alvei me-
hiläisten ruuansulatuskanavasta ja kudoksista. Tartutuskokeessa todet-
tiin, että mehiläisten keskiruumiiseen ruiskutettuna Hafnia alvei ai-
heutti kahden vuorokauden kuluessa mehiläisen kuolemaan johtavan sep-
tikemian. Taudinkehityksessä altistavana tekijänä on toiminut mehiläi-
sistä todettu lisääntynyt Nosema apis tartunta.
Summary
Report describes a case, where two beekeepers lost 100 bee colonies 
out of 180 in the Spring 1993. Dead bees had increased Nosema apis in-
fection, Hafnia alvei was isolated in contents of alimentary tract and 
tissues of dead bees. As isolated Hafnia alvei was injected through 
the thorax of healthy bees about 90% of the bees died and it was pos-
sible to reisolate Hafnia alvei in their tissues. Candida albicans was 
isolated in the alimentary tract of the dead bees
. 
 Glinski,Z., Buczek, J. ja Kauko,L.
Mehiläisen pussisikiötauti
Sacbrood in the Honey Bee
Suomen Eläinlääkärilehti 1991,97,(12),582-585
Pussisikiön esiintyminen Suomessa vahvistettiin ensimmäisen kerran la-
boratoriotutkimuksin.
First sacbrood diagnosis based on virological examination in Finland

 Zdzislaw Glinski, Lassi Kauko
Hunajan raskasmetallit
Ympäristö ja terveys 1992,23,(6-7),448-451

Pitoisuudet olivat yleisesti ottaen pieniä eikä niistä ole haittaa 
terveydelle. Eri paikoilta saaduissa näytteissä todettiin eroja, sa-
moin Suomen ja Puolan välillä. Kuparin, sinkin, mangaanin, raudan, 
lyijyn ja kadmiumin pitoisuus oli suomalaisissa näytteissä keskimäärin 
pienempi kuin puolalaisissa näytteissä, joskaan ero ei ollut tilastol-
lisesti merkittävä (p>0,05). Nikkeliä löytyi Suomesta saaduista näyt-
teistä hieman enemmän kuin Puolasta kerätyistä ja ero oli myös tilas-
tollisesti merkittävä).
 Z.Glinski, J.Wiercinski, L.Kauko,J.Stark and G.Gacek
Elemental Content of Honeys from Poland and Finland
Annales Universitatis Mariae Curie-Sklodowska Lublin-Polonia 1991, Vol 
XLVI,2, Sectio DD


 Kauko,L und Niskanen, M:Vorkommen und Diagnostizierung der Bösartigen 
Faulbrut in einer Suedwestlichen Gebiet Finnlands
Annales Universitatis Mariae Curie-Sklodowska Lublin-Polonia 1995, Vol 
L,25, Sectio DD,249-253

Zwei von den Imkern, die regelmässig den Bienen im Fruehjahr Oxytetra-
cyclin gaben, hat Honigprobe mit Bacillus larvae geschickt. Die andere 
Imkerei war klinisch gesund, in der anderen aber entwickelte eine ver-
nichtende Faulbrut: der Imker verlor rund 80% der Völker bis Fruehjahr 
1993. Von den Imkern, die den Bienen Arzneien zufällig oder wegen ei-
ner festgestellten Brutkrankheit gaben, hatten drei in der Imkerei Bö-
sartige Faulbrut und drei Gutartige Faulbrut.
Bacillus larvae wurde in 17 % der Honigproben gefunden. In einigen 
Fällen war Bacillus larvae sicher von B. alvei getarnt, also der tat-
sächliche Teil von Bacillus larvae ist noch höher. Der Anteil von Ho-
nigproben die B. larvae und/oder B. alvei enthielten, war 29 %, also 
beinahe ein Drittel der Proben deutete auf eine Brutkrankheit.
Summary
52 samples were collected from the beekeepers and cultivated on bovine 
blood agar. 17 % of honey samples were positive for B. larvae, addi-
tional 12 % positive for B. alvei. In six cases with clinical American 
foulbrood was Bacillus larvae found, in two cases Bacillus alvei. In 
four cases with clinical European foulbrood was Bacillus alvei found, 
in one case the culture was negative. Two beeyards with Bacillus lar-
vae in honey were clinically healthy.
The beekeepers were asked their using antibiotics against brood disea-
ses. Seven of them told to medicate their bees to prevent diseases. In 
spite of preventive spring medicating with oxytetracycline one them 
got very disastrous American Foulbrood. Six beekeepers used antibio-
tics because of outbreak of brood diseases in their bee yards, three 
were medicating the bees coincidental. Three out of these nine beekee-
pers had still clinical American Foulbrood and another three European 
Foulbrood in their beeyards.

Yhteensä 57:ltä mehiläishoitajalta kerättiin hunajanäyte tutkittavaksi 
esikotelomädän aiheuttajan, Bacillus larvaen varalta.Bacillus larvae-
bakteeri kasvoi yhdeksästä hunajanäytteestä. Kuuden hoitajan tar-
hauksessa todettiin esikotelomätä, kahden hoitajan mehiläisissä ei 
tautien oireita havaittu. Viimeiseen yhdeksästä positiivisen näytteen 
toimittaneista hoitajista ei saatu useista yrityksistä huolimatta yh-
teyttä. Kahden hoitajan terveet tarhat olivat lähellä esikote-
lomätää sairastaneita mehiläiskuntia. Kuudesta näytteestä kasvoi Ba-
cillus alvei-bakteeri, jota usein tavataan toukkamädäss sen varsinai-
sen aiheuttajan, Melissococcus pluton-bakteerin ohella. Neljässä ta-
pauksessa Bacillus alvei-eristystä vastasi toukkamätä, kahdessa ta-
pauksessa esikotelomätä. Bakteeriviljelmissä Bacillus alvei saattaa 
peittää tai estää Bacillus larvae-kasvun. Kahdessa tapauksessa huna-
jasta ei saatu eristetyksi sikiötauteihin 
viittaavia bakteereita, vaikka hoitaja oli havainnut sikiötaudin oi-
reita. Toisessa tapauksessa kysymyksessä oli toukkamätä, jossa toissi-
jaista Bacillus alvei-bakteeria ei mahdollisesti esiintynytkään, toi-
sessa pesät olivat kesällä 1993 kliinisesti terveitä.

Hunajanäytteen avulla löytyivät kaikki esikotelomätätapaukset, joissa 
hoitaja oli todennut sikiötaudin oireita. Tutkimuksen avulla löytyi 
kolme sellaista esikotelomätätapausta, joissa hoitaja ei ollut toden-
nut sairautta. 
Hunajia, joista löytyi Bacillus larvae, oli 17 % näytteistä. Kun ote-
taan huomioon myös Bacillus alvei- löydökset, viittasi 29% näytteistä 
sikiötautiin.Suuremmat tarhaukset tuntuivat olevan alttiimpia tartun-
nalle: hoitajilla, joiden hunajasta ei taudinaiheuttajia löytynyt, oli 
keskimäärin puolitoista tarhaa ja taudinaiheuttajia sisältäneitä huna-
jia lähettäneillä oli keskimäärin kolme tarhaa.

Mehiläishoitajista 16 ilmoitti käyttäneensä antibioottilääkitystä si-
kiötauteja vastaan. Useimmat olivat antaneet mehiläisilleen oksitetra-
sykliiniä, kaksi hoitajaa oli käyttänyt sulfaa. Seitsemän hoitajaa 
lääkitsi mehiläisiään säännöllisesti tauteja ennaltaehkäistäkseen, 
kuusi hoitajaa tarhalla esiintyneiden sikiötautien tähden. Ko