Polkupyöräily Muutama vuosi sitten en olisi uskonut. Nyt olen pyöräilyhullu!
Jarin 2016
©Jari Nieminen

Alkukipinä Aslakista ja Vampulan kesäpyöräilystä

2013 keväällä  aloin pyöräilemään puolittain vitsillä. Pyöräni oli nimittäin 15 vuotta aiemmin ostettu sadalla markalla poliisien huutokaupasta. 18-vaihteinen Hero-maastopyörä. Vanteet umpiruosteessa, mutta vaihteet ja jarrut toimivat jotakuinkin. Heron takapyörä roikkui varaston seinällä yhden joulun valoin koristeltuna. Se lienee pyörän kirkkain hetki. Osallistuin Facebookista bongaamaani Vampula-kesäpyöräilyyn ostamalla viiden euron arvan. Voittomahdollisuuksia sai lisättyä pyöräilemällä kolmen merkkauspisteen kautta hakemassa "leimoja". Koko lenkille mittaa 23 km. Heron kanssa tuli vedettyä kesäpyöräilyä useaan kertaan ja muutama työmatkakin. Kilometrejä tuli kesäkuun alkupuolelle tultaessa melkein 400. Tätä ennen en ole tuota määrää polkenut yhteensäkään edellisinä parinakymmenenä vuotena.

Crescent hybridi toi uutta puhtia

Tuuri kävi ja voitin heti ensimmäisessä kesäpyöräilyarvonnassa uuden polkupyörän. Se oli aika hieno Nopsa mummopyörä. Ajoin sillä 300 metriä ja tuumasin, että käytän vaihto- oikeuden. Laitoin 300 euroa omaa rahaa väliin ja ajoin Kesportista kotiin Crescentin Kebne- hybridin. Ruokatunnilla kävin kaupat tekemässä ja valintaan käytin ehkä vartin. Kebne näytti kaupan valikoimista ainoalta kelvolliselta pyörältä yhden Nishikin ja vastaavan Nopsan kera. Muut fillarit näyttivät silmiini jotenkin puutteellisilta. Kebnessä oli sentään lokarit, valot ja tavarateline vakiona. Runko on vähän korkea. Jalat maassa runkoputki on munissa asti. Ajaessa asento on ihan ok, eikä tähän mennessä kroppa ole alkanut valittamaan mistään. Siinä kävi sitten niin, että uuden pyörän myötä kiinnostus pyöräilyyn nousi x-potenssiin. Aloin jopa lukea pyöräilyyn liittyviä nettisivujakin. Kilometrien karttuessa syventyminen pyöräilyyn ja tietouden lisääminen on ollut mukavaa. Ensimmäiseksi ostin lukkopolkimet ja kengät. Ja kyllä kannatti. En olisi kuukautta aiemmin uskonut semmoisia koskaan hommaavani, mutta naapurin kekkereissä yksi tyyppi niitä vakavasti suositteli. Vieläkään en osaa pyörittää oikein, mutta saan edes ylämäkiin niistä selvää apua. Matkan edistyessä ja väsyessä lukkopolkimien olemassaolo tuppaa unohtumaan. Kaksi kertaa olen unohtanut ne irrottaa ennen pysähtymistä... Sitten hankin Ortliebin tarakalle pikakiinnikkeellä kiinnittyvän laukun. Se on työmatkakäytössä aivan ehdoton, vaikka aluksi nikottelin suolaista hintaa. Laukku on aika pieni, mutta kyllä siinä työvaatteet ja irtotavarat mukana kulkee. Pienen satulalaukun hommasin ja sinne sisään pienen monitomityökalun, jossa mukana rengasraudat sekä varasisurin. Minipumppu kulkee mukana aina. Amazon.co.uk.comista tuli tilattua SKS Rennkompressor jalkapumppu, jotta saan tarpeekis painetta renkaisiin. Syksyn pimeitä varten vaihdoin pyörään koko etukiekon sellaiseen, jossa on napadynamo keskellä. Pyörään kiinni BUSCH + MüLLER Lumotec IQ2 Luxos B led-valaisin ja valoa riittää superhyvin. Huipputuote.  Kun pyöräilyn kuume oli korkeimmillaan myös tietokoneen vieressä, niin pistin ahneuksissani tilaukseen Outletinn.comista Skins pyöräilyvaatteita. Olivat 57%:n alennuksessa. Jännitin kehtaanko niitä kireitä releitä ikinä päälleni edes laittaa. Lidlin liiteristä hain parit pyöräilyhousut ja teknistä pyöräilypaitaa. Heti ensimmäisen lenkin jälkeen totesin, että topatut housut ovat hunajaa hanurille. Torstaina kesäpyöräilylenkin merkkauspisteessä, Vampulan Plikkain Baarissa tuli hiljaista kun astelin sisää uusien kamppeiteni kanssa :-) Sittemmin on varusteita tullut hankittua lisää. Olen keskittynyt Castelli-merkkisiin varusteissin, jotka ovat varsin arvokkaita, mutta käytössä erinomaisia. Lähipiiri on jo tottunut pyöräilyvaatteisiini ja oma itsetunto kestää niiden kanssa liikkumisen. Pyöräillessä pukeutuminen oikeisiin vaatteisiin lämpötilan mukaan on tärkeää. Työmatkaa minulla on gps:n mukaan 19,9 km. Painavaksi haukuttu hybridi on toiminut hyvin. Shimanon Alivio-vaihteet toimii minun mielestäni hyvin. Vaihteet vaihtuu ylös ja alas etusormen ja peukalovivuilla naks naks. Vipujen juuressa on vielä näyttö, mistä näkee mikä ratas on päällä. Herkkua verrattaessa Heron sinnepäin suuntaa antavaan vaihteenvalitsimeen. Vaikka olin hybridiin tyytyväinen, tuli kippurasarvinen usein mieleen. Sellainen Tunturi minulla oli nuorena poikana, ennen kuin aloin ajamaan mopolla. Asun maalla, josta on aina vähintään seitsemän kilometriä soraa ennen päällystettä. Siinä mielessä Kebnen 37 mm rengas on ihan oivallinen. Kyllä se hyvin rullaa asfaltillakin. Hero-maasturiin ero huikea. Sillä ei päässyt alamäkeenkään polkemalla yli 30 km/h. Työmatka-ajossakin tykkään kuitenkin, että on myös hieman vauhtia siinä ajamisessa. Minun kunnolla keskinopeudet ovat jääneet yleensä 23 km/h tienoille ja parhaimmillaankin 25 km/h. Ja tässäkin tapauksessa sykemittarin mukaan olen ajanut ihan liian kovalla sykkeellä. En ole siitä välittänyt, vaan yrittänyt parantaa ajotekniikkaa kadenssia nostamalla. Ehkä se tavoite 90 kierrosta minuutissa ei olekaa niin mahdottoman lujaa kuin aluksi ajattelin. Mutta syke nousee aika kovaksi, vaikka ajaa pienellä vaihteella. Näilläkin nopeuksilla täällä saa porukoita ohitella. Ja naapurit kommentoivat ajoa, että kaahaan. Sitten kun katson Sport Trackerista (silloin kun se toimii) muiden suorituksia, niin vaatimattomia ovat omani siihen nähden. Mutta minä vasta aloitin kuntoilun 46-vuoden iässä. Viimeiseen 25 vuoteen en ollut liikuntaa harrastanut. Pyöräily kuitenkin tuntuu mukavalta. Jos tulee pari päivää väliä, ettei aja ollenkaan, niin alkaa polte tien päälle olla jo sietämätön. Toivottavasti se kuntokin tästä vielä nousee. Varusteluintoilun johdosta on arpajaispalkinnolle tullut melkoisesti hintaa. Päätin tienata polkemalla ainakin sen välirahaan käyttämäni 300 euroa parin kesän aikana. Laskelmieni mukaan 52 työmatkaa fillarilla, niin säästyy bensarahaa tuon verran. Tavoite tuli täyteen. Mutta pyöräkuume ei hellittänyt. Nyt saa pyöräillä paljon enemmän, että sillä perusteella pystyisi seuraavan hankinnan perustelemaan. Bianchi maantiepyörällä pidemmälle 2014 hiilikuiturunkoinen Bianchi Infinito!
Polkupyöräily Muutama vuosi sitten en olisi uskonut. Nyt olen pyöräilyhullu!
© Lorem Ipsum Dolor

Alkukipinä Aslakista ja Vampulan

kesäpyöräilystä

2013 keväällä  aloin pyöräilemään puolittain vitsillä. Pyöräni oli nimittäin 15 vuotta aiemmin ostettu sadalla markalla poliisien huutokaupasta. 18- vaihteinen Hero-maastopyörä. Vanteet umpiruosteessa, mutta vaihteet ja jarrut toimivat jotakuinkin. Heron takapyörä roikkui varaston seinällä yhden joulun valoin koristeltuna. Se lienee pyörän kirkkain hetki. Osallistuin Facebookista bongaamaani Vampula- kesäpyöräilyyn ostamalla viiden euron arvan. Voittomahdollisuuksia sai lisättyä pyöräilemällä kolmen merkkauspisteen kautta hakemassa "leimoja". Koko lenkille mittaa 23 km. Heron kanssa tuli vedettyä kesäpyöräilyä useaan kertaan ja muutama työmatkakin. Kilometrejä tuli kesäkuun alkupuolelle tultaessa melkein 400. Tätä ennen en ole tuota määrää polkenut yhteensäkään edellisinä parinakymmenenä vuotena.

Crescent hybridi toi uutta puhtia

Tuuri kävi ja voitin heti ensimmäisessä kesäpyöräilyarvonnassa uuden polkupyörän. Se oli aika hieno Nopsa mummopyörä. Ajoin sillä 300 metriä ja tuumasin, että käytän vaihto-oikeuden. Laitoin 300 euroa omaa rahaa väliin ja ajoin Kesportista kotiin Crescentin Kebne-hybridin. Ruokatunnilla kävin kaupat tekemässä ja valintaan käytin ehkä vartin. Kebne näytti kaupan valikoimista ainoalta kelvolliselta pyörältä yhden Nishikin ja vastaavan Nopsan kera. Muut fillarit näyttivät silmiini jotenkin puutteellisilta. Kebnessä oli sentään lokarit, valot ja tavarateline vakiona. Runko on vähän korkea. Jalat maassa runkoputki on munissa asti. Ajaessa asento on ihan ok, eikä tähän mennessä kroppa ole alkanut valittamaan mistään. Siinä kävi sitten niin, että uuden pyörän myötä kiinnostus pyöräilyyn nousi x-potenssiin. Aloin jopa lukea pyöräilyyn liittyviä nettisivujakin. Kilometrien karttuessa syventyminen pyöräilyyn ja tietouden lisääminen on ollut mukavaa. Ensimmäiseksi ostin lukkopolkimet ja kengät. Ja kyllä kannatti. En olisi kuukautta aiemmin uskonut semmoisia koskaan hommaavani, mutta naapurin kekkereissä yksi tyyppi niitä vakavasti suositteli. Vieläkään en osaa pyörittää oikein, mutta saan edes ylämäkiin niistä selvää apua. Matkan edistyessä ja väsyessä lukkopolkimien olemassaolo tuppaa unohtumaan. Kaksi kertaa olen unohtanut ne irrottaa ennen pysähtymistä... Sitten hankin Ortliebin tarakalle pikakiinnikkeellä kiinnittyvän laukun. Se on työmatkakäytössä aivan ehdoton, vaikka aluksi nikottelin suolaista hintaa. Laukku on aika pieni, mutta kyllä siinä työvaatteet ja irtotavarat mukana kulkee. Pienen satulalaukun hommasin ja sinne sisään pienen monitomityökalun, jossa mukana rengasraudat sekä varasisurin. Minipumppu kulkee mukana aina. Amazon.co.uk.comista tuli tilattua SKS Rennkompressor jalkapumppu, jotta saan tarpeekis painetta renkaisiin. Syksyn pimeitä varten vaihdoin pyörään koko etukiekon sellaiseen, jossa on napadynamo keskellä. Pyörään kiinni BUSCH + MüLLER Lumotec IQ2 Luxos B led-valaisin ja valoa riittää superhyvin. Huipputuote.  Kun pyöräilyn kuume oli korkeimmillaan myös tietokoneen vieressä, niin pistin ahneuksissani tilaukseen Outletinn.comista Skins pyöräilyvaatteita. Olivat 57%:n alennuksessa. Jännitin kehtaanko niitä kireitä releitä ikinä päälleni edes laittaa. Lidlin liiteristä hain parit pyöräilyhousut ja teknistä pyöräilypaitaa. Heti ensimmäisen lenkin jälkeen totesin, että topatut housut ovat hunajaa hanurille. Torstaina kesäpyöräilylenkin merkkauspisteessä, Vampulan Plikkain Baarissa tuli hiljaista kun astelin sisää uusien kamppeiteni kanssa :-) Sittemmin on varusteita tullut hankittua lisää. Olen keskittynyt Castelli-merkkisiin varusteissin, jotka ovat varsin arvokkaita, mutta käytössä erinomaisia. Lähipiiri on jo tottunut pyöräilyvaatteisiini ja oma itsetunto kestää niiden kanssa liikkumisen. Pyöräillessä pukeutuminen oikeisiin vaatteisiin lämpötilan mukaan on tärkeää. Työmatkaa minulla on gps:n mukaan 19,9 km. Painavaksi haukuttu hybridi on toiminut hyvin. Shimanon Alivio-vaihteet toimii minun mielestäni hyvin. Vaihteet vaihtuu ylös ja alas etusormen ja peukalovivuilla naks naks. Vipujen juuressa on vielä näyttö, mistä näkee mikä ratas on päällä. Herkkua verrattaessa Heron sinnepäin suuntaa antavaan vaihteenvalitsimeen. Vaikka olin hybridiin tyytyväinen, tuli kippurasarvinen usein mieleen. Sellainen Tunturi minulla oli nuorena poikana, ennen kuin aloin ajamaan mopolla. Asun maalla, josta on aina vähintään seitsemän kilometriä soraa ennen päällystettä. Siinä mielessä Kebnen 37 mm rengas on ihan oivallinen. Kyllä se hyvin rullaa asfaltillakin. Hero-maasturiin ero huikea. Sillä ei päässyt alamäkeenkään polkemalla yli 30 km/h. Työmatka- ajossakin tykkään kuitenkin, että on myös hieman vauhtia siinä ajamisessa. Minun kunnolla keskinopeudet ovat jääneet yleensä 23 km/h tienoille ja parhaimmillaankin 25 km/h. Ja tässäkin tapauksessa sykemittarin mukaan olen ajanut ihan liian kovalla sykkeellä. En ole siitä välittänyt, vaan yrittänyt parantaa ajotekniikkaa kadenssia nostamalla. Ehkä se tavoite 90 kierrosta minuutissa ei olekaa niin mahdottoman lujaa kuin aluksi ajattelin. Mutta syke nousee aika kovaksi, vaikka ajaa pienellä vaihteella. Näilläkin nopeuksilla täällä saa porukoita ohitella. Ja naapurit kommentoivat ajoa, että kaahaan. Sitten kun katson Sport Trackerista (silloin kun se toimii) muiden suorituksia, niin vaatimattomia ovat omani siihen nähden. Mutta minä vasta aloitin kuntoilun 46-vuoden iässä. Viimeiseen 25 vuoteen en ollut liikuntaa harrastanut. Pyöräily kuitenkin tuntuu mukavalta. Jos tulee pari päivää väliä, ettei aja ollenkaan, niin alkaa polte tien päälle olla jo sietämätön. Toivottavasti se kuntokin tästä vielä nousee. Varusteluintoilun johdosta on arpajaispalkinnolle tullut melkoisesti hintaa. Päätin tienata polkemalla ainakin sen välirahaan käyttämäni 300 euroa parin kesän aikana. Laskelmieni mukaan 52 työmatkaa fillarilla, niin säästyy bensarahaa tuon verran. Tavoite tuli täyteen. Mutta pyöräkuume ei hellittänyt. Nyt saa pyöräillä paljon enemmän, että sillä perusteella pystyisi seuraavan hankinnan perustelemaan. Bianchi maantiepyörällä pidemmälle 2014 hiilikuiturunkoinen Bianchi Infinito!