Jarin 2016
Citroën

Hurahdin yli 20 Opel-vuoden jälkeen Citroëniin. Nyt menossa kolmas

Citikka. Olen Automobile Citroën ry  jäsen.

Kaasunestejouset

Viimeisin Citikka on ensimmäinen uutena ostamani auto. 2014 tein taloudellisen katastrofin, mutta arkielämää helpottavan ratkaisun. Uusi Citroën C5 Tourer Premium THP156 sai kunnian olla seuraava käyttöauto. Sen verran ihastunut olen edellisen mallin kaasunestejousitukseen ollut, ettei mallia valittaessa juurikaan vaihtoehtoja ollut. Tai no, pitihän uusi Modeo ja Octavia tsekata, mutta varsin pian palasin C5:een. Auton on varsin kaunis, hiljainen ja mukava. Tilankäyttö voisi olla tehokkaampaa, mutta ne ovat meidän käyttöön enemmänkin kuin riittävät. Autolla pystyy vetämään hevoskoppia. Irrotettava vetokoukku oli kyllä hirvittävän hintainen. Kalliimpi kuin tavallinen peräkärry.   EI VIKOJA Citikoista puhuttaessa aina muistutetaan rapeista Ranskalaisista ja vikaherkkyydestä. Yllätyksiä välttääkseni otinkin autoon heti huolenpitosopimuksen 35€/kk. Tietää ainakin mitä auton huollot maksaa. Ei tule yllätyksiä. Vikoja ei ole kuitenkaan ollut ensimmäistäkään. Edit 17.4.2016 Tehottomuus iski moottoriin maaliskuun lopussa. Pääsiäisen auto kulki kuin tervassa. Huollossa luettiin vikakoodit. Ei ainoatakaan! Samalla kuitenkin päivittivät moottorin ohjelmiston. Citroënilla oli kampanja. Ohjelmapäivityksen jälkeen tehot palasivat. Se mikä aiheutti tehojen katoamisen jäi epäselväksi ja jäi vähän kaivertamaan ajatuksiin. Todennäköisesti uusii?  

C5 II

Olin puolivahingossa siirtynyt edellisessä autonvaihdossa Citroëniin. Xsaran kanssa ajellessa auto tuntui mukavalta ja kiinnostus merkkiä kohtaan kasvoi. Ja kun tietoa tuli lisää, niin oli melko selvää että seuraava auto pitää olla kaasunestejousilla varustettu. Vaihto tulikin vähän nopeammin eteen kuin olin suunnitellut. Ajoin Xsaran metsään lunastuskuntoon. Tietenkin harmitti juuri ison huollon läpi käyneen 100tkm ajetun auton rikkominen. Mutta harmitus ei kauaa kestänyt. Samalla viikolla, kun Xsara meni romuksia ajelin jo pari vuotta uudemmalla C5:lla. Suu oli korvissa. Niin eri maailma avautui matkustusmukavuudessa. Tosin vesisänkymäinen heilunta ja perstuntuman puuttuminen tiehen myös häiritsi. Ensimmäisellä loskakelillä hikikarpalot pursuivat otsasta kun en luottanut autoon yhtään. Myöhemmin tunnottomuus ei enää häirinnyt. C5 menee juuri sinne kuin sitä käsketään. Se käyttäytyy rauhallisesti - ei tee mitään odottamatonta. Autolla oli ajettu ostohetkellä jo 170tkm, vaikka oli alle kolme vuotias. Vanha taksi bensakoneella! Automaattilaatikko oli pahamaineinen AL4. Niin vaan laatikko toimi hienosti koko ajan. Pari kertaa vaihdatin vaihteistöoöljyt. Noin 300tkm:n kohdalla kuitenkin vaihto tuli ajankohtaiseksi. Kaasunestejousituksen hydrauliikkamoottori meni vaihtoon ja maksoi reilun tonnin. Moottori vuoti sitkeästi öljyä alleen, vaikka sitä koitettiin tukkia. Muita murheita ei autossa oikeastaan ollut. Matkan varrella jarruja kyllä laitettiin isolla rahalla pariinkin kertaan. Parkkitutkat vaihdettiin kertaalleen tehdastakuuna koko kierros ja taakse vielä omalla rahalla pariin kertaan. Takimmaiset eivät tahtoneet Suomen talvea kestää. Tulossa oleva iso jakopään remontti, öljyvuoto ja loppuun ajetut renkaat eivät houkutelleett pitämään autoa pidempään. Ja pitäähän sitä kerran päästä elämässään ajamaan uudellakin autolla. Päätös uudesta Citikasta tuli tehdyksi joulun tienoilla 2013.  

Opeleilla ennen Citroënia

Ajokortin saatuani oli selvää, että ensimmäinen auto on Opel. Meillä oli kotona aina sellainen ollut. Haaveilin vanhoista Commodore Coupe ja Kadett rallye-malleista. Ajoin kuitenkin perusmallin 1,2 litraista porrasperä-Kadettia. Kadetteja olikin pari etuvetoista vielä ennen kuin hankin hetken mielijohteesta unelma-autoni Autolalo Pelttarista. Opel Kadett GSi Cabrio. Ajoin sillä viitisen vuotta joka päivä, kesät talvet. Rättikatto oli hyvä talviauto. Katto Bertonen tehtaalla valmistetussa Opelissa on hyvin eristetty ja paksu. Tavaratilat vaan ovat kovin onnettomat. Tämä on elämäni Opeleita ehdottomasti vähäruosteisin. Kaiken kaikkiaan hyvä auto. Ja sellainen malli, että vielä nykypäivänäkin monet muistavat minut juuri tämän auton tähden. GSi:n jälkeen tulikin sitten tavallistakin tavallisempi harmaa Astra-farmari. Se oli han vastakohtien auto edelliseen. Astroja oli Suomessa varmaan satatuhatta samanlaista. Se ruostui helposti. Mutta farkku oli hyvä ajaa, asiallinen, erittäin tilava ja käytännöllinen. Mutta tänä aikana kiinnostus ylipäätään autoihin lopahti. Haikaillen aina muistelin Kadett GSi-aikoja. Ja mielestäni tuon ajan GSi-Kadettit ovat hyvän näköisiä autoja edelleen.   Citroen C5:n myynti Suomessa on uusimman mallin kohdalla sakannut. Kummallista, sillä muutoin malli on parempi kuin koskaan. Alla kaavio, jota klikkaamalla avautuu keräämäni Excel-taulukko.
©Jari Nieminen
NEW
Xbox pelikonsoleilla olen pelannut eniten Forza-autopelisarjaa. Uusimpaan Xbox Onelle julkaistuun Forza Motorsport 6-peliin saa ladattua 1979-mallisen Opel Kadett GS/E -mallin. Kaunis korimalli ja ärhäkkä kelta- musta väritys oli pikkupoikana unelma-autoni. Sitä esitettä, jossa tuon kuva oli säilytin kuin aarretta. Vasta nyt pääsin sellaisella ajamaan :-)
Citroën

Hurahdin yli 20 Opel-vuoden jälkeen

Citroëniin. Nyt menossa kolmas Citikka.

Olen Automobile Citroën ry  jäsen.

Kaasunestejouset

Viimeisin Citikka on ensimmäinen uutena ostamani auto. 2014 tein taloudellisen katastrofin, mutta arkielämää helpottavan ratkaisun. Uusi Citroën C5 Tourer Premium THP156 sai kunnian olla seuraava käyttöauto. Sen verran ihastunut olen edellisen mallin kaasunestejousitukseen ollut, ettei mallia valittaessa juurikaan vaihtoehtoja ollut. Tai no, pitihän uusi Modeo ja Octavia tsekata, mutta varsin pian palasin C5:een. Auton on varsin kaunis, hiljainen ja mukava. Tilankäyttö voisi olla tehokkaampaa, mutta ne ovat meidän käyttöön enemmänkin kuin riittävät. Autolla pystyy vetämään hevoskoppia. Irrotettava vetokoukku oli kyllä hirvittävän hintainen. Kalliimpi kuin tavallinen peräkärry.   EI VIKOJA Citikoista puhuttaessa aina muistutetaan rapeista Ranskalaisista ja vikaherkkyydestä. Yllätyksiä välttääkseni otinkin autoon heti huolenpitosopimuksen 35€/kk. Tietää ainakin mitä auton huollot maksaa. Ei tule yllätyksiä. Vikoja ei ole kuitenkaan ollut ensimmäistäkään. Edit 17.4.2016 Tehottomuus iski moottoriin maaliskuun lopussa. Pääsiäisen auto kulki kuin tervassa. Huollossa luettiin vikakoodit. Ei ainoatakaan! Samalla kuitenkin päivittivät moottorin ohjelmiston. Citroënilla oli kampanja. Ohjelmapäivityksen jälkeen tehot palasivat. Se mikä aiheutti tehojen katoamisen jäi epäselväksi ja jäi vähän kaivertamaan ajatuksiin. Todennäköisesti uusii?  

C5 II

Olin puolivahingossa siirtynyt edellisessä autonvaihdossa Citroëniin. Xsaran kanssa ajellessa auto tuntui mukavalta ja kiinnostus merkkiä kohtaan kasvoi. Ja kun tietoa tuli lisää, niin oli melko selvää että seuraava auto pitää olla kaasunestejousilla varustettu. Vaihto tulikin vähän nopeammin eteen kuin olin suunnitellut. Ajoin Xsaran metsään lunastuskuntoon. Tietenkin harmitti juuri ison huollon läpi käyneen 100tkm ajetun auton rikkominen. Mutta harmitus ei kauaa kestänyt. Samalla viikolla, kun Xsara meni romuksia ajelin jo pari vuotta uudemmalla C5:lla. Suu oli korvissa. Niin eri maailma avautui matkustusmukavuudessa. Tosin vesisänkymäinen heilunta ja perstuntuman puuttuminen tiehen myös häiritsi. Ensimmäisellä loskakelillä hikikarpalot pursuivat otsasta kun en luottanut autoon yhtään. Myöhemmin tunnottomuus ei enää häirinnyt. C5 menee juuri sinne kuin sitä käsketään. Se käyttäytyy rauhallisesti - ei tee mitään odottamatonta. Autolla oli ajettu ostohetkellä jo 170tkm, vaikka oli alle kolme vuotias. Vanha taksi bensakoneella! Automaattilaatikko oli pahamaineinen AL4. Niin vaan laatikko toimi hienosti koko ajan. Pari kertaa vaihdatin vaihteistöoöljyt. Noin 300tkm:n kohdalla kuitenkin vaihto tuli ajankohtaiseksi. Kaasunestejousituksen hydrauliikkamoottori meni vaihtoon ja maksoi reilun tonnin. Moottori vuoti sitkeästi öljyä alleen, vaikka sitä koitettiin tukkia. Muita murheita ei autossa oikeastaan ollut. Matkan varrella jarruja kyllä laitettiin isolla rahalla pariinkin kertaan. Parkkitutkat vaihdettiin kertaalleen tehdastakuuna koko kierros ja taakse vielä omalla rahalla pariin kertaan. Takimmaiset eivät tahtoneet Suomen talvea kestää. Tulossa oleva iso jakopään remontti, öljyvuoto ja loppuun ajetut renkaat eivät houkutelleett pitämään autoa pidempään. Ja pitäähän sitä kerran päästä elämässään ajamaan uudellakin autolla. Päätös uudesta Citikasta tuli tehdyksi joulun tienoilla 2013.  

Opeleilla ennen Citroënia

Ajokortin saatuani oli selvää, että ensimmäinen auto on Opel. Meillä oli kotona aina sellainen ollut. Haaveilin vanhoista Commodore Coupe ja Kadett rallye-malleista. Ajoin kuitenkin perusmallin 1,2 litraista porrasperä-Kadettia. Kadetteja olikin pari etuvetoista vielä ennen kuin hankin hetken mielijohteesta unelma-autoni Autolalo Pelttarista. Opel Kadett GSi Cabrio. Ajoin sillä viitisen vuotta joka päivä, kesät talvet. Rättikatto oli hyvä talviauto. Katto Bertonen tehtaalla valmistetussa Opelissa on hyvin eristetty ja paksu. Tavaratilat vaan ovat kovin onnettomat. Tämä on elämäni Opeleita ehdottomasti vähäruosteisin. Kaiken kaikkiaan hyvä auto. Ja sellainen malli, että vielä nykypäivänäkin monet muistavat minut juuri tämän auton tähden. GSi:n jälkeen tulikin sitten tavallistakin tavallisempi harmaa Astra- farmari. Se oli han vastakohtien auto edelliseen. Astroja oli Suomessa varmaan satatuhatta samanlaista. Se ruostui helposti. Mutta farkku oli hyvä ajaa, asiallinen, erittäin tilava ja käytännöllinen. Mutta tänä aikana kiinnostus ylipäätään autoihin lopahti. Haikaillen aina muistelin Kadett GSi-aikoja. Ja mielestäni tuon ajan GSi-Kadettit ovat hyvän näköisiä autoja edelleen.   Citroen C5:n myynti Suomessa on uusimman mallin kohdalla sakannut. Kummallista, sillä muutoin malli on parempi kuin koskaan. Alla kaavio, jota klikkaamalla avautuu keräämäni Excel-taulukko.
© Lorem Ipsum Dolor
NEW