Poronhoitolaissa määritellyn poronhoitoalueen maapinta-ala on noin 114 000 neliökilo- metriä. Sen etelä raja noudattaa lännessä Kiiminkijokea ja idempänä Puolangan-Hyryn- salmen maantietä sekä Kuhmon kunnan pohjoisrajaa. Tällä alueella asuva Suomen kansalainen ja paliskunta voivat olla poronomistajia. Poronomistajia on nykyään hieman yli 7 000.
Poronhoitolain mukaan poronhoitoalue on jaettu paliskuntiin, joiden tehtävänä on suojella poroeloa, edistää sen hoitoa sekä estää poroja tekemästä vahinkoa ja menemästä toisten paliskuntien alueille. Vuonna 1994 paliskuntia oli 56, näistä 40 Lapin ja 16 Oulun läänissä. Merkkipiirejä oli 14. Kullakin paliskunnalla on hallitus, poroisäntä, varaisäntä ja rahastonhoitaja.
Paliskuntien yhdyssiteenä toimii Paliskuntain yhdistys, jonka tehtävänä on:
- johtaa Suomen porotaloutta
- edistää poronhoitoa ja sen tutkimusta sekä
- hoitaa porotalouden suhteita muuhun yhteiskuntaan.
Paliskuntain Yhdistys vastaa valtakunnan rajoilla olevien esteaitojen (yht. n. 2000 km) rakentamisesta ja kunnossapidosta. Paliskuntain Yhdistys hyväksyy myös uudet poromerkit ja pitää poromerkkirekisteriä. Yhdistyksen hallitukseen kuuluu 16 jäsentä ja sen edustajakokous eli poroparlamentti pidetään vuosittain toukokesäkuun vaihteessa. Poronhoitolain noudattamista valvovat alueillaan Lapin ja Oulun lääninhallitukset. Porotalous kuuluu maa- ja metsätalousministeriön toimialaan.