Varhaiskuntoutuksen

Tukisäätiö

INTEGRUM

INSTITUTE

 

Toiminta

Klinikkapalvelut

Koulutus

Jatko-opiskelijat

Apurahojen haku

Palkitut tutkimushankkeet

Vieraskirja

Lomakkeet

Verkko-opiskelu

 

 

Palkitut hankkeet

Takaisin

 

 

Anu Leinonen:
Kuntoutujan tarinoiden muutos kuntoutumisessa. Kuntoutumisen prosessin kuvaus kuntoutujan äänellä.

TUTKIMUKSEN TAUSTA

Tutkimus on osa Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin ja Jyväskylän Yliopiston Psykologian laitoksen projektia Länsi-Pohjan psykiatrisen hoidon kehittäminen. Projekti on jatkunut vuodesta 1988 lähtien ja sen tuloksena on syntynyt kolme väitöskirjaa.

Tutkimus suoritetaan yhteistyöprojektina Mielenterveyden Keskusliiton kanssa osana kolmivuotista Kuntoutuja oman elämänsä asiantuntijaksi - projektia, jonka tarkoituksena on kehittää kuntoutujakeskeinen ja eri kuntoutusmuodot integroiva mielenterveyden kuntoutusmalli Länsi-Pohjan alueelle. Mallin ja sen kehittämisprosessin kaikissa vaiheissa hyödynnetään avointa dialogia ja verkostotyötä, jotka ovat alueella vallitsevia ja toimivia käytäntöjä. Kuntoutuksen laatua ja tuloksellisuutta parannetaan ottamalla kuntoutujat mukaan kuntoutuspalveluiden suunnitteluun ja toteutukseen. Keskeisiä kehittämisen painopistealueita ovat kuntoutussuunnittelu- ja ohjaus, vertaistukitoiminta (mielenterveyskuntoutujien toinen toisilleen antama tuki) ja ryhmämuotoisen kuntoutuksen muodot, näistä erityisesti kuntoutuskurssit.

TUTKIMUSTEHTÄVÄT

Tutkimuksen tarkoituksena on kuvata kuntoutumisen prosessia kuntoutujan äänellä kuvattuna. Tutkimuksen pääpaino on kuntoutujien tarinoissa. Tarkoitus on selvittää minkälaisia merkityksiä kuntoutujat itse antavat kokemuksilleen psyykkisestä sairaudesta tai kriisistä sekä sen jälkeisestä elämästä. Millaisia ovat psyykkisiksi sairauksiksi tulkittujen ilmiöiden takaa löytyvät kokijoiden itsensä kertomat tarinat?

Tuleeko kuntoutujista kuntoutumisen myötä omaan elämäänsä aktiivisemmin suuntautuvia toimijoita? Miten Mielenterveyden Keskusliiton kuntoutuskursseilla läpikäytävä kuntoutumisen prosessimalli (surutyö, elämäntilanteen uudelleen arviointi, kuntoutumistavoitteen asettaminen, toiminta oman elämän puolesta ja uusi minäkuva) soveltuu kuvaamaan näiden kuntoutujien kokemuksia? Entä miten yksittäinen kuntoutuskurssi vastaa kuntoutujan kuntoutustarpeisiin?

Kuntoutuminen hahmotetaan semanttisena muutoksena, joka syntyy vuorovaikutuksen tuloksena. Millainen vuorovaikutus mahdollistaa ihmisen tulemisen oman elämänsä subjektiksi eli kuntoutumisen?

Tutkimuksen tehtävistä johtuen on tutkimuksen pääpaino narratiivisessa eli tarinallisessa lähestymistavassa. Narratiivinen tutkimusote sopii aiheen käsittelyyn, koska sen lähtökohtana on tarkastella ihmistä aktiivisena, merkityksiä antavana toimijana ja ihmiselämän ilmiöitä prosessinomaisina ja kielellisesti tulkittuina.

TUTKIMUSAINEISTO

Tutkimusaineisto muodostuu kahdeksastatoista (18) kuntoutuskurssille osallistuneen henkilön kanssa käydystä, videoidusta keskustelusta. Joukossa on sekä pitkään sairastaneita että vastikään sairastuneita ja kriisin kokeneita. Kuntoutuskurssi pidettiin Keroputaan sairaalan kuntoutusyksikön ja Mielenterveyden Keskusliiton yhteistyönä Oulun Eedenissä huhtikuussa 1998. Kukin kuntoutuja tavattiin sekä ennen viikon mittaista kuntoutuskurssia että n. neljä kuukautta sen loppumisen jälkeen. Keskustelun ohessa käytettiin virikemateriaalina projektiivisen Object Relations Technique -testin (ORT) neljää kuvaa. Keskusteluissa tavoitteena oli saada kuntoutuja kuvaamaan itseään ja sisäistä todellisuuttaan juuri hänelle itselleen ominaisella tavalla dialogisuuden periaatetta noudattaen. Näin menetellen pyrittiin saamaan vastauksia kieleen ja sen käyttöön liittyvissä kysymyksissä. ORT-testin kuvien avulla päästiin yhdessä kuntoutujan kanssa tutkimaan sitä ihmissuhdemaailmaa, jossa hän elää. ORT-kuvien käyttö sopii tämän tutkimuksen tarpeisiin erityisesti tarinallisuuden vuoksi. Testistä valittiin neljä sisällöltään tutkimuksen teemoihin parhaiten sopivaa kuvaa (kahdenkeskisyys ja suhteen muodostaminen, kolmen henkilön vuorovaikutus, ryhmän jäsenyys ja blanco eli mielikuvan tuottaminen itselle tärkeistä ihmisistä). Instruktio esitettiin täsmällisesti siten, että henkilöä pyydettiin kertomaan kuvasta tarina, jossa on alku, keskiosa ja loppu. Lisäksi häntä pyydettiin pohtimaan miksi hänelle tuli mieleen juuri tämä kertomus ja mitä se hänen mielestään hänestä kertoo.

AINEISTON KÄSITTELY

Aineiston analyysivaiheessa verrataan kunkin henkilön kanssa käytyä kahta keskustelua toisiinsa. Ovatko kuntoutujan kokemat merkitykset ja hänen tarinansa muuttuneet? Semanttisen muutoksen lisäksi analysoidaan keskustelutilanne vuorovaikutustapahtumana. ORT-aineisto analysoidaan siten, että verrataan henkilön omaa tulkintaa, tutkijan tulkintaa ja riippumattoman psykologin tulkintaa toisiinsa.

TUTKIMUKSEN KÄYTTÖALUE JA VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET

Tutkimuksen sovellusmahdollisuudet ovat laajat ja liittyvät suoraan käytännön työn kehittämiseen. Tutkimusaineisto sisältää sekä pitkään sairastaneita että hiljattain kriisin kokeneita. Tutkimus hyödyttää vaikeimpien psyykkisten ongelmien julkista hoitoa ja niistä kuntoutumista. Tutkimuksesta saadaan tärkeää tietoa kuntoutuksen merkityksestä ja ajoituksesta osana hoito- ja kuntoutumisprosessia. Tutkija on jatkuvassa vuorovaikutuksessa kuntoutuskursseja järjestävien ihmisten kanssa.

JULKAISUT

Tutkimus toteutetaan artikkelimuotoisena. Tutkimustehtävien teemoista kirjoitetaan tieteellisiä artikkeleita. Artikkeli kuntoutujien käsityksistä itsestään ja sairaudestaan on valmisteilla Kuntoutuja oman elämänsä asiantuntijaksi - projektin Euroopan sosiaalirahastolle heinäkuussa 1999 suoritettavaa väliarviointia varten.

 

Takaisin alkuun