|
Kaisa Ristimella 5.lk.
Kristiina Koivumaa 6.lk. |
Sinitiainen (Parus
caeruleus)
Sinitiainen pesii metsämailla, lehti- tai sekametsissä, puistoissa ja puutarhoissa. Sinitiainen on pieni kokoinen tiainen. Päälaki on sininen, silmäjuovat mustat, keltainen vatsa ja siivet ovat sinisävyiset. Sukupuolet samannäköiset, naaras hieman himmeämpi. Sinitiaisilla on laaja äänivalikoima. Pääosin hentoja ja hopeankirkkaita ääniä. Kutsu ääni nopea, kuuluva
"sisisydu".
Sinitiainen on yleistynyt viime vuosikymmenien aikana. Sinitiainen pesii pesä pöntössä tai puun kolossa. Se voi itsekkin kovertaa pesä kolon. Naaras munii toukokuussa 7-14 munaa. Sinitiaisella on hyvin laaja ruokavalio. Hyönteis ravinnon osuus on kuitenkin huomattava, ja poikasia syötetään miltei yksinomaan perhosentoukilla ja kirvoilla. Ei varastoi ruokaa talveksi vaan vierailee usein talvi ruokinta paikoilla. |
Kaisa Ristimella 5.lk.
Essi Ristimella 6.lk. |
Hömötiainen (Parus
montanus)
Hömötiainen on pituudeltaan 12-13 cm. Hömötiainen pesii usein korkeammalla kasvavissa havumetsässä, jopa tunturikoivikoissa, osittain alavien maiden koivua, leppää ja pajua kasvaviss lehti- ja seka sekametsissä jne. Paikkalintu. Kovertaa pesän lahoon runkoon.
Hömötiaisella on pää melko suuri ja niska täyteläinen. Puku harmaanruskea ja likaisenvalkoinen, huppu ja kaulalappu mustat. Puku ruskeanharmaa, suljetulle siivelle muodostuu paneeli.
|
Aleksi Lehtonen 5.lk.
Joni Vierelä 6lk. |
Talitiainen (Parus major)
Tuntomerkit:
Tiaisista suurikokoisin. Helppo tuntea mustan pitkittäisjuovan halkaisemasta keltaisesta vatsasta, kiiltävän sinimustasta päästä. Sukupuolet samannäköiset, mutta uroslinnun vatsa usein kirkkaamman keltainen ja vatsan keskijuova leveämpi, muodostaa vatsan keskelle yhtenäisen mustan laikun. Naaraan vatsa usein himmeämmän keltainen ja musta keskijuova kapeampi ja katkeileva.
Äänet:
Monipuolinen äänivalikoima. Kutsuääni iloisena kuuluva mm. peippomainen
"pink pink", hilpeä "si jutti jutti" tai sitten
"titi-tyy". |
Rasmus Qvist 5.lk.
Joonas Ristimella 6.lk. |
Lapintiainen
(Parus cinectus)
Pituus: 12-14 cm
Esiintyminen: Pohjoisen koskemattomissa havumetsissä. Laji suosii jäkälää kasvavia ikimänniköitä, mutta sitä tavataan myös tunturikoivikoissa.
Tuntomerkit: Muistuttaa hömötiaista, mutta sillä on tuuheampi höyhenpuku ja pää näyttää vielä isommalta. Siinä on paljon ruskeaa.
Ravinto: Se syö auringonkukansiemeniä sekä hyönteisiä.
Pesintä: Pesä on usein vanhassa tikankolossa. Voi myös itse kovertaa pesäkolon. Pesii myös joskus myös pöntössä. Pesämateriaalina on pääasiassa sammal. Riekon höyhenet sekä poron karva toimivat reunuksena. Munii toukokuun loppupuoliskolla-kesäkuun alussa 5-11 useimmiten 7-9 munaa. |
Saara Ristimella 5.lk.
Teea Alatalo 5.lk. |
Viherpeippo
(Carduelis chloris)
Tuntomerkit: Viherpeippo on pituudeltaan 14-16 cm. Viherpeippo on pikkulinnuksi aika kookas, peippoa muistuttava siivekäs. Sillä on suuri, kartionmuotoinen nokka, harmaanvihreä höyhenpuku ja keltaisia kuviointia siivissä. Useimpien muiden pikkulintujen tapaan myös viherpeippokoiraat ovat kirkkaaman värisiä kuin naaraat. Nuoret linnut muistuttavat naaraita ja ovat heikosti juovikkaita selästä ja vatsasta.
Elinympäristö: Viherpeippo elää puutarhoissa, puistoissa ja lehtipuissa, talvella maalla ja kaupunkien lähellä esintyy laajalti Euroopassa.
Pesintä: Viherpeippo pesii havu- ja lehtipuissa sekä joskus myös hautausmaalla. Munat enimmäkseen ovat valkoisia, mutta pieniä ruskeita täpliäkin on. Viherpeipot saavat munia 4-7 kappaletta. Hautomisaika 12-14 vuorokautta ja poikaset ovat pesässä noin 13-16 vuorokautta.
Ravinto: Viherpeippo on siemensyöjä, mutta poikasensa se ruokkii hyönteisillä. Syksyllä ruusukiulukat ovat suosittuja.Viherpeipot käyvät lintulaudalla joka vuodenaikana. Niiden herkkua ovat auringonkukan siemenet.
Muutto: Viherpeipon syysmuutto on loka-Marrakuussa.Ne palaavat Maalis-Huhtikuussa takaisin. Ne yleensä talvehtivat Keski-Euroopassa, mutta talviruokinnan takia ne talvehtivat yhä useammin Suomessa, Lapissakin. |
Olli Vapa 6.lk
Simo Friman 6.lk. |
Varpunen
(Passer domesticus)
Pituus 14-16 cm. Voimakas rakenteinen. Ruumis tukeva, pää suhteellisen iso ja nokka voimakas. Selkä ruskean sävyinen ja selässä on voimakkaan mustat pitkittäis viirut. lento suoraviivaista. Lyö siivillään nopeasti ilman taukoja.
Äänet: Laaja valikoima yksinkertaisia silputtavia tai tirskuvia. Tervehdys on pitkä sarja rauhalliseen tahtiin toistettuja ääniä. esim. Tsilp tsev tsilp tsel
tsyrp. Kiihtyneenä tyypillinen rätisevä "tser`r`r`r`r`r`r".
|
Vili Kurki 5.lk. |
Punatulkku
(Pyrrhula pyrrhula)
Pesintä: Punatulkun näkee yleensä talvella, koska se aloittaa pesinnän jo huhtikuussa. Punatulkut voivat pesiä kahdesti tai kolmesti kesässä. Naaras hautoo noin
kaksiviikkoa. Emot ruokkivat poikasia pesässä 13-17 vuorokautta, poikaset itsenäistyvät 2-3 viikkoa myöhemmin. Punatulkut pesivät lähellä talvisia elinpaikkojaan ja kesällä ne viettävät huomaamatonta elämää.
Tuntomerkit: Punatulkku on n. 16-19 cm pitkä, punatulkulla on musta päälaen kalotti, mustat siivet ja pyrstö, leveä valkoinenjuova siivellä ja valkoinen yläperä. Pyrstö on pitkä ja tasainen. Nokka on musta ja lyhyen kekomainen. Koiras on alta punainen ja selkä sinertävän harmaa. Naaras vatsasta himmeän harmaanruskea selästä harmaanruskea.
Ravinto: Kesäisin punatulkut syövät siementen lisäksi silmuja, hyönteisiä, toukkia ja hämähäkkejä, joita emot syöttävät poikasilleen. Talvisin ne syövät ihmisten tarjoamien siementen lisäksi koivun ja monien muiden rikka kasvien siemeniä. Syksyisin punatulkut syövät pihlajanmarjojen siemeniä, katajanmarjojen sekä lehtipuiden siemeniä.
Esiintyminen: Punatulkku on levittäytynyt pääosiksi Eurooppaan ja leveälle vyöhykkeelle poikki Aasian. Punatulkku on runsaslukuinen koko suomessa |
 |
Kuukkeli (Perisoreus
infaustus)
Noin rastaan kokoinen, pitkäpyrstöinen ja tumma. Puku harmaan ruskea, ruskeanpunertavan sävyinen. Päälaki tummemman ruskea ja kurkku hieman vaaleamman ruskean valkoinen. Nokan tyven tuuhea höyhennys muodostaa beigen tupsun otsalle. Lentää äänettömästi, sulavasti ja suoraviivaisesti kuusen oksien seassa, liitää välillä. Lennossa paljastuu linnun siiventaipeen laikku sekä pyrstön tyven ja reunusten ruosteen ruskea väri. Sukupuolet ja ikäluokat lähes saman näköiset.
Markus Friman & Mikko Haapapuro,
kuudesluokka
|
Esittelyt
laadittu lokakuun 2003 alussa.
Lintusivu
Äkäslompolon
Ala-aste
|
